On meinaan ollut sellainen viikko, että eilen illalla olo oli kuin jyrän alle jäänyt. Viikkoon on mahtunut viisi työpäivää sekä neljä koulupäivää (en käsitä miten se on 7-päiväisessä systeemissämme ylipäätään mahdollista) ja kaikki se istuminen sekä normaalin treenirytmin puuttuminen on saanut koko elimistön sekaisin. Apua.
Tänä aamuna kuitenkin takana oli 11h unta ja ulkona paistoi aurinko. Tein pitkän lenkin merenrannassa auringonpaisteessa - ja sen jälkeen olo oli kuin uudestisyntynyt. Huominen tentti ei huoleta, kun aurinko paistaa, koti on siivottu, kukat kukkivat, lautasella on sipulikeittoa ja lasissa valkoviiniä, höysteenä miehen tekemää focacciaa, ja valon määrä lisääntyy päivä päivältä. Tässä on ihmisen onnellinen olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti