31. elokuuta 2013

Mukaan tärkeälle matkalle

Sain pyynnön kirjoittaa sairaalakassin varustuksesta ja se muistutti minua siitä, että tällaisiakin asioita kannattaa mietiskellä. Olen leikkauspotilaana siitä erilaisessa asemassa, että minulla on periaatteessa aikaa valmistautua lähtöön eikä sairaalakassin tarvitse olla valmiina varmuuden vuoksi. Yllätyksiä voi kuitenkin aina sattua ja niinpä nyt viikkoa ennen sovittua keikkaa kokosin yhteen tavarani.

1. Vaatteet vauvalle

Mukaan on pakattava muutama vaihtoehto, sillä minulla ei ole mitään käsitystä siitä, miten vauva pitää mihinkin säähän pukea. Toisaalta en myöskään voi tietää, minkä kokoisiin vaatteisiin kaveri mahtuu, joten otan varmuuden vuoksi mukaan asut kahdessa eri koossa. Toiveissa on - vaikka vaaleansininen ei ole, kuten tiedätte, suosikkini - että poika tuotaisiin kotiin asussa, jonka ostimme häämatkalta New Yorkista kummipojallemme, joka oli syntynyt juuri samana päivänä.

2. Vaihtovaatteet itselleni

Neuvolassa kehotettiin hyödyntämään sairaalan vaatteita, sillä kotiin päästyä mielessä on muutakin, kuin pyykkirumba. Olen päättänyt totella, joten täältä tullaan ihanat kaavut ja mummopöksyt! Kotiinlähtöä varten otan mukaan mukavat vaatteet ja lämpimiä kerroksia: raidallisen väljän t-paidan, trikoisen hameen (mammamallia, sillä en kuvittele mahtuvani niin nopeasti mihinkään normaaliin alaosaan), neuletakin ja huivin. Luonnollisesti mukaan on pakattava myös asianmukaiset pehmoiset alusvaatteet.

LISÄYS: Olen saanut jo kaksi huolestunutta kyselyä siitä, että ovathan nuo liivit nyt imetysliivit, ja kyllä, ovat ne. Minä vain olen vielä niin untuvikko-mamma, että asioista puhuminen niiden oikeilla nimillä tuntuu hassulta. :) 

3. Omat hygieniavälineet

Sairaalashampoolla tulee varmasti puhdasta, mutta minä sujautan kassiin omat pesuaineeni. Hyväntuoksuinen suihkugeeli voi olla todellista luksusta ensimmäisellä suihkuvisiitillä. Perusrasvat, -putsarit ja hammasharja luonnollisesti tarvitaan, mutta muuten kaikki ylimääräiset purnukat saavat jäädä kotiin.

4. Lukemista

En usko, että maltan ihan kamalasti lueskella, mutta kun en yhtään osaa aavistella, mitä tuleman pitää, pakkaan mukaan muutaman hyvän lehden ja kirjan. Vauva kuitenkin nukkua tuhisee suurimman osan ajasta enkä edes minä pysty todennäköisesti samoihin unimääriin. Hätävarakirja saattaa tulla silloin tarpeeseen, varsinkin kun liikkuminen on todennäköisesti vähän niin ja näin.

5. Kännykkä ja kamera

Minun lapseni kuva ei päädy Facebookiin viisi minuuttia syntymän jälkeen, mutta kännykkä on ihan ehdoton, sillä tiedän, että koko suku soittelee jo samana iltana ja kyselee kuulumisia. Mikä on tietysti ihanaa. Kunnon kamera taas on oltava mukana, jotta pikkuisen ensihetkistä tallentuu kauniit muistot perhealbumiin.

6. Mies

Tärkein varuste tälle reissulle on oma mies, jonka kanssa on eletty tämä matka ja ilot ja surut sitäkin ennen. Mies on henkisen tuen lisäksi myös äärettömän kätevä, kun leikkauksesta toipuva mamma tarvitsee suklaata tai naistenlehtiä kanttiinista.

Siinäpä se! Miestä lukuunottamatta koko hoito mahtuu näppärästi yhteen pieneen weekend bagiin.

Ja juuri kun olen päässyt mainostamasta, että minua ei jännitä yhtään, niin tämän kirjoituksen myötä vatsaan hiipi pikkuinen parvi lepattavia perhosia. Iiiiik! Minusta tulee ÄITI!








30. elokuuta 2013

Syksyn vaateleikki

Totesinkin jo aiemmin, että syyspukeutuminen houkuttelee kovasti. Mielessä pyörivät ihanat mekkojen, neuleiden, saappaiden ja huivien yhdistelmät. Tilanteesta tekee jokseenkin huvittavan se, että näköpiirissä ei ole arkipukeutumista pitkään aikaan. Ja vaikka pukeutuminen on osa identiteettiäni, en todellakaan heilu kotona viimeisen päälle stailattuna. Ja kun lenkille lähdetään, niin kyllä silloin hypätään trikoisiin, lenkkareihin ja ulkoilupusakkaan.

Mutta... Ajatusleikki on aina sallittu! Niinpä kokosin muutaman kollaasin (sanoinhan, että jäin koukkuun!) syysasuista. Omassa vaatekaapissa ei välttämättä ole juuri samoja vaatekappaleita, mutta vastaavat löytyvät. Tyylit ovat siis toteuttamisekelpoisia tällaisenaan - ensimmäisille lounastreffeille kaupungilla, girls?

Ps. Kokonaisuuksissa ei ole mitään, mikä paljastaisi meidän elävän juuri syksyä 2013. Oma tyylini vain on riisuttu ja simppeli, niin se vain on. Pienet yksityiskohdat, hyvä leikkaus ja kauniit materiaalit tekevät paljon.








29. elokuuta 2013

Wanted: Nokian Jalkineet by Julia Lundsten

Minulla on kumisaapashimotus. Se on jokseenkin ennenkuulumatonta. Omistan lyhytvartiset ja vuorelliset koiranulkoilutuskumisaappaat (metsäkäyttöön!) ja mökillä on pari ikivanhoja Hai-saappaita. En ole koskaan kulkenut kaupungilla kumisaappaat jalassa.

Syy on todennäköisesti se, että näitä Julia Lundstenin Nokialle suunnittelemia kumisaappaita ei ole ollut. Eihän siinä nimittäin ole mitään järkeä, että tepastelee kaatosateessa nahkasaappaissa, mutta kun... 

Syksyn ostoslistalla on siis pari low wedge -saappaita, mustana. Ulkoilua kun tulee takuuvarmasta vähintään yhtä paljon kuin tähän asti - lisävarusteina nuuhkuttavan koiran lisäksi lastenvaunut - ja on kiva tietää, että voi samaan aikaan sekä näyttää hyvältä että olla huolehtimatta kuraroiskeista. 

Vouhotin näistä saappaista jo kesällä, mutta silloin niitä ei saanut mistään. Ja nyt niitä yhtäkkiä on joka puolella - ja jokaisessa lehdessä! - ja minä en pääse kauppaan! Please, säästäkää yksi pari tälle mammalle.






(Kuvat: Nokian by Julia Lundsten)





27. elokuuta 2013

Musiikista ja ystävyydestä

Minun on ikävä laulutunteja. Tajuan sen aina silloin, kun saan siivouspuuskan ja laitan fiilistelylistan päälle Spotify:sta. Mikä voima musiikilla onkaan! Ja miten sen avulla voi päästä kauan sitten elettyihin hetkiin. Tuntea täsmälleen, miltä juuri silloin tuntui. Yksi kappale vie hämärään aamuyöhön kitaran tahdissa, toinen hulvattomaan iltaan tyttöjen kanssa, yksi teinivuosien vastuuttomuuteen, yksi kauniiseen merenrantaan rakkaan kanssa, yksi purjeveneen kannelle, joku kipeään hetkeen kun oli pakko luopua.

Joskus kappale pysäyttää, kun sen kuulee ensimmäistä kertaa. Se vain kolahtaa - vaikka sanat eivät olisikaan omasta elämästä - ja iho menee kananlihalle. Ja se on pakko saada laulaa.

Niin kuin Anna Puun Säännöt rakkaudelle.



Musiikki ja ystävät kulkevat yhdessä. Ja elämässä on kyse ystävistä, ihmisistä ympärillä.

Minä olen onnekas. Elämässäni on ihmisiä, joihin voin luottaa ja joiden kanssa voin olla täysin oma itseni. He eivät tuomitse minua enkä minä heitä. Vaikka olisimme eri mieltä, ymmärrämme miksi. Olen saanut jakaa elämäni suurimmat ilot ja pahimmat pelot. En ole yksin. Se on niin uskomattoman hieno asia, että tuo kyyneleet silmiin. Taustalla soi kaunis kappale.

Tällä hetkellä minulla on kaikki hyvin. On minun vuoroni olla niitä varten, joilla on nyt vaikeaa. Eilen itkin iloja ja suruja ihanan ystävän kanssa, tänään sain kaksi tärkeää vierasta lisää. Höpötystä, herkuttelua, musiikkia. Parasta.

Pitäkää huolta toisistanne!








26. elokuuta 2013

Baby and the bedroom

Eilen siirrettiin pinnasänky meidän makuuhuoneeseen. Olen pitkittänyt toimenpidettä, sillä se luonnollisesti tarkoittaa, että vauvanhuone ottaa askeleen taaksepäin: takaisin keskeneräiseksi. Pikkunyyttiä ei kuitenkaan voi laittaa heti omaan huoneeseensa, joten sänky vain oli siirrettävä. Ja mikäs siinä, se istuu makuuhuoneeseen oikein kivasti!

Mielestäni makuuhuoneessa on nyt oikein rauhallinen tunnelma! Tyhjiä pintoja on paljon ja värit rauhoittavat. Luonnonmateriaalit tekevät hengittämisestä helppoa ja yöunia auttaa suunnattomasti pimennysverho (Ikeasta, suosittelen!). Huoneessa on nyt nukkumapaikat koko perheelle, tosin Max - tuoreen 1-vuotiaan rohkeudella - on alkanut viettää yhä enemmän öitään olohuoneen sohvalla.

Lakanat Zizi, koristetyynyt Amarona ja Designers Guild, pellavaverhot ja helmalakana H&M Home, koiranpeti Musti&Mirri ja lelulaatikko Luhta Home, valaisimet Stockmann. Torkkupeitto ja kankainen kori on saatu lahjaksi.

Ps. Olen kesän aikana jättänyt päiväpeitteen kokonaan pois. Mitä sitä kauniita lakanoita peittämään? (En uskonut koskaan olevani tätä mieltä.)















25. elokuuta 2013

Tyhjää ihanaa

Päässä ei liiku tällä hetkellä mitään. Ei siis todellakaan mitään.

Viime päiviin on mahtunut kaikenlaista: Ensin epämiellyttävä lääkäri väitti minulle, että vauva on "liian iso" ja määräsi testeihin - kertomatta sen enempää! (En ole kova stressaamaan, mutta hitto vie, tällaisten asioiden kanssa ei jaksaisi arvailla.) Sitten viikonloppuna juhlittiin ystävän polttareita. Hauskaa oli, mutta nyt täytyy todeta, että sattuu ihan joka paikkaan. Auts.

Niinpä vain möllötellään kotona! Ulkona on aivan ihana syyspäivä ja katselin katkerana, kun mies lähti Nuuksioon lenkkeilemään. Minä en pääse tänään enää kertaakaan portaita alas ja ulos (tai jos pääsen, niin takaisin ylös en ainakaan), joten on turha haaveilla luonnossa reippailusta. It's ok.

On taito nauttia siitä mitä on, ja minulle kyllä riittää tällä hetkellä se, että parvekkeen ovi on auki, aurinko paistaa olohuoneeseen, koira kuorsaa sohvalla ja rikkinäiset trikoot on mukavat päällä. Jääkaapille on lyhyt matka, pesukone surraa ja puhdas pyykki tuoksuu. En ajattele tulevaa enkä juuri mennyttäkään. Tässäpä näin on hyvä olla.


19. elokuuta 2013

Sadepäivän sisustusboogie

Eilen oli historiallinen päivä. Mies suostui lähtemään mukaani koeistumaan haaveideni sohvaa sekä pohtimaan tulevia kodin hankintoja. Toisin sanoen, hän suostui lähtemään kanssani inspiroitumaan. Sain siis ihan luvan (ja kyydin) kanssa hypistellä villaisia raheja, istuskella sohvilla, ihailla erilaisia lattiavalaisimia, kosketella koreja, fiilistellä vilttejä. Ai että.

Kuumeilua ruokkii myös tuo sisustuslehtipino tuossa pöydällä.

Ja sitten löysin vihdoin helpon ja todella koukuttavan kollaasiohjelman netistä (fotor.com) ja tässä sitä nyt ollaan. Sadepäivä ja miljoona syytä antaa visuaalisten haaveiden lentää. Kodin väripaletti on edelleen harmaansävyinen, mutta selvästi kaipaan myös lisää luonnollista pellavaa, korimateriaalia, nahkaa, puuta... Woodnotesin mattoja, Tikaun koreja, sellaista. Uusia ihastuksia ovat Design House Stocholmin rahi sekä Iittalan Meno-huopakassi.





18. elokuuta 2013

Suosikkeja vaatekaappiin

Täällä kun tätä aikaa pohtia kaikenlaista nyt on, olen käynyt vähän vaatehuonettani läpi ja yrittänyt tulkita omaa makuani. Tein jopa inventaariota siitä, mistä ja milloin olen suosikkivaatteitani ostanut, ja minkä merkkisiä ne ovat. Monet on hankittu kauan, kauan sitten.

Tein oman TOP 3 -listani:

1. Filippa K

Laadukkaita ja linjakkaita perusvaatteita. Takit, mekot ja neuleet ovat ihan superluokkaa, myös paljon kivoja asusteita. Vaikea päihittää. Omasta vaatekaapista löytyy pari merkin trikoomekkoa sekä villakangastakki, mutta jos saisin tehtäväkseni tuhlata mukavan summan rahaa vaatekaapin perustan rakentamiseen, tekisin sen nimenomaan täällä.

(Kuva: Filippa K)

2. French Connection

Kauniisti leikattuja ja laadukkaita vaatteita, usein mukana joku pieni twist. Suomessa merkin vaatteet ovat todella kalliita, mutta olen tehnyt loistavia alennusmyyntilöytöjä nettikaupoista sekä ulkomailta.

(Kuva: French Connection)


3. MaxMara

Top-listani kolmonen on haave. En omista yhtään MaxMaraa, mutta merkki on tyyliltään kuitenkin juuri sitä, mistä pidän, ja käyn säännöllisen epäsäännöllisesti Aleksanterinkadulla hypistelemässä. Ehkä joskus vielä...

(Kuva: MaxMara)

Mistä muualta ostan vaatteita? Pidän Benettonista (neuleet) ja COSista (mekot). Teen joskus löytöjä Mangosta, harvemmin enää Zarasta. H&M-myymälöitä vierastan, mutta joskus tilailen nettikaupasta - olen kuitenkin superronkeli materiaalien suhteen. Lindex on yllättänyt raikkaalla ilmeellään viime vuosina, vaikka en ole sieltä juurikaan mitään ostanut. Löytöjä teen laidasta laitaan, Jackpotista Super Dry:hin, Marc O'Polosta Sebagoon. Oman tyylin voi säilyttää, vaikka poikkeaisi tutulta polulta. Ulkomailta kaipaan Massimo Duttia ja Stefanelia. Toisaalta, moni merkki kadottaa hohtonsa sen jälkeen, kun sitä saa kotikulmilta (kuten Promod, jota Milanossa rakastin, mutta jonka Helsingin myymälä on todella kulahtanut). Eli hyvä näin.

Kenkä- ja asusteasioissa olen täysin nettikauppojen, ulkomaanmatkojen ja Zion varassa. Minulle parhaat korkkarit tekee Pura Lopez, mukavimmat sandaalini ovat Steve Maddenin. Wonders ja Zinda ovat osoittautuneet erittäin kestäviksi ja toimiviksi merkeiksi. (En ole vuosiin pystynyt ostamaan kenkiä, joita tiedän käyttäväni vain yhden sesongin.) Laukkuja en osaa "keräillä", ja ympärivuotisessa ja -vuorokautisessa käytössä on se kerran varastettukin Marc by Marc Jacobs. Voisin toki keksiä tarvitsevani myös mustan, nuden ja perusruskean laukun, mutta toistaiseksi näin ei ole tapahtunut.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän seuraan muotia. Luen toki blogeja ja lehtiä, mutta oma tyyli pysyy, vaikka lehtien sivuilla näkyisi mitä. Hankinnoissa painaa pitkäikäisyys: kestääkö materiaali ja onko vaate tarpeeksi klassinen, jotta se ei kyllästytä parin vuoden päästä? Voisi kai sanoa, että vaatekaappini on tullut aikuiseksi.

16. elokuuta 2013

Masu edellä kohti seikkailua

Aika on kyllä mennyt todella nopeasti. Vastahan tuo vatsapallukka tuosta pullahti esille ja kohta se on poissa. Minun oli kovasti tarkoitus raportoida mammamuodista ja kuvailla arkistoon helppoa mammatyyliä. Toisin kävi. Ehkä se johtuu siitä, että niitä erilaisia vaatekertoja on ollut kourallinen ("Minkähän väristä trikoota tänään vedettäisiin ylle?") eikä kesähelteillä ole oikein tehnyt mieli asustautua erilaisilla huiveilla (kuuma ilmankin!), kengistä puhumattakaan.

Tässä nyt kuitenkin vielä tämän viikon tyyliä! Kovin simppeliä ja mukavaa. Kohta voi tuolle pallukalle sanoa "heippa"! (Mikä on tietysti samaan aikaan ihanaa ja haikeaa.)

Ps. Olen välttynyt lähes kaikilta manatuilta vaivoilta. Minua ei turvota, kengät mahtuvat jalkaan (ja sormukset sormeen ja pois). Selkä ei ole kipeä, nukun hyvin ja opin vasta viikko sitten mitä närästys on.  Se mitä minulla on, on ne "muutamat" kilot. Vatsa yksinään ei millään paina pariakymmentä kiloa, joten kilot ovat levittäytyneet mukavan tasaisesti päästä varpaisiin. Ja se johtaa siihen ainoaan vaivaan, joka minulla on (ja joka välillä turhauttaa ja ärsyttää, myönnän): fyysiseen kankeuteen ja nopeaan väsymiseen. Mutta hei, se kuulunee asiaan?


Trikoomekko on H&M Mama-mallistoa, legginssit Milanosta (ja ihan "normaalit"). 

15. elokuuta 2013

Kodin ostoslista

Kerroin, että sisustushankinnat ovat nyt hetkeksi jäissä. Suunnitelmallisuus on kuitenkin kaiken a ja o, ja olenkin laatinut miehen iloksi ja onneksi (?) oikein listan tulevista hankinnoista. Näin ollen siinä vaiheessa, kun ylimääräistä sisustusrahaa on taskussa, ei tarvitse alkaa pohtia. Haha.

Eteinen, kylpyhuone, WC ja vauvanhuone jätetään tästä pelistä nyt pois. Ei niin, että ne välttämättä olisivat lopullisessa kuosissaan (tiedättehän, sisustus ei ole koskaan valmis), mutta annetaan niiden nyt hetken olla.

Makuuhuone:
- Sänky (Ikivanha Sotka on niin kiikkerä ja pehmeä, että uppoan sinne ja lennähdän joka kerta miehen kääntäessä kylkeä puoli metriä ilmaan.)
- Yöpöydät (Pyöreät vanhat jakkarat ovat suloiset, mutta mahdollisimman epäkäytännölliset. Pyöreä muoto on muuten erittäin harvoin käytännöllinen, oletteko huomanneet?) 
- Lukulamput 
- Nojatuoli (jolle päiväpeitteet ym. voi yöksi viikata) 
- Lisäksi on mahdollista hankkia muutamia nättejä koreja (villasukille ja sellaiselle)


Olohuone: 
- Sohva (se Valantin Oiva, ei muuta sanottavaa) 
- Talja (lehmää, hirveä tai seepraa - hirveä taljakuume, joka ei laannu)
- Haaveilemme myös konjakin värisistä Barcelona-tuoleista, mutta tämä haave voidaan suosiolla siirtää muutaman vuosikymmenen päähän. Vähintään.
- Lisäksi tila kaipaisi yhden valaisimen lisää (pianon viereen), taidetta (sohvan yläpuolelle) sekä harmaat sivuverhot kehystämään jo ikkunassa olevia valkoisia.



Keittiö & ruokailutila: 
- Laskosverhot (Tämä kesä meni silmiä siristellessä ja hedelmät pilaantuivat kuumuudessa.)
- Viinikaappi
- Vanha valkoinen vitriini Riedel-kokoelmalle
- Syöttötuoli (Haukkukaa vaan hipsteriksi, mutta valkoinen Tripp Trapp sen olla pitää.)
- Mietin myös pientä liitutaulutarraa saarekkeen yhteyteen, samon tyylikäs kahvinkeitin puuttuu (pikkumutterilla on hankala kestitä koko sukua).


Työhuone: 
- Kunnollinen kirjahylly, joka imaisee niin romaanit, koulu- ja ammattikirjat kuin valokuva-albumitkin
- Tilava työpöytä (pöytälevy + pukkijalat on mieleinen ja edullinen vaihtoehto) 
- Työtuoli (ei voida loputtomiin "lainata" keittiöstä) 



Ja sitten on ne ikkunalaudat. Bauhausista saa kuulemma mittaan sahattuna. Koskahan...? 

Ohhoh. Olipa siinä! Otan mielelläni vastaan vinkkejä (esim. mistä voisi löytää tuunattavaksi vitriinin?) ja ideoita. Ikuisuusprojekti tämä kodin laittaminen. 

14. elokuuta 2013

Tavoitteena sininen French Connection

Hei, olen Jaana, himoliikkuja. Entinen futari (ja sivuhommana koripalloilija), sen jälkeen suloisessa sekamelskassa tanssija, joogi, lenkkeilijä, punttien nostelija, sulkapalloilija, uimari... Nykyinen löntystelijä.

Välillä ihan naurattaa kun mittailen omaa menoani. Olen aina tuntenut oloni suhteellisen kevyeksi (olen kuulemma uskottavampi ballerinana kuin jalkapalloilijana), mutta nyt kolme kerrosta portaita kotiin nostaa hien pintaan ja pistää huohottamaan. +18 kg. Never been this heavy.

En valita! Tiedän, että tämä kaikki on hyväksi vauvalle! Olen varma, että vielä sujahdan vanhoihin housuihini - odottakaa vaan, kun pääsen koiran ja vaunujen kanssa liikkeelle! Joogatuntejakin on tiedossa. Mutta helppoa se ei varmasti ole; kaikkihan riippuu siittä, minkälainen lapsi on ja miten itse toivun.

Onneksi minulla on näitä kirittäjiä. Niin kuin tämä sininen, pitsiselkäinen French Connectionin mekko. Ristiäisiin? Jouluksi?


13. elokuuta 2013

Ruukku ja rentoilua

Silloin, kun on sisustuskiellossa (= tulevat hankinnat ovat selvillä, mutta niitä ei saa juuri nyt tehdä, koska ne eivät ole vielä välttämättömiä), silmä harjaantuu nopeasti löytämään ne epäkohdat, jotka on pakko korjata juuri nyt. Niin kuin esimerkiksi kodin ainoan viherkasvin ruukku, joka oli alun alkaenkin liian pieni ja jonka pahvisesta pinnasta vesi oli syöpynyt läpi ja uhkasi näin kokonaista TV-tasoa. Pakkohan se oli ostaa uusi ruukku samalla kun hain mummille neilikoita.

Maxia ei voisi ruukut ja TV-tasot vähempää kiinnostaa. Sille riittää mehmoinen sohvannurkka (kauniilla tyynyllä) ja sopivassa suhteessa ulkoilua, muiden koirien kanssa peuhaamista, aivojumppaa - ja unta. Näin rennosti meillä!