27. maaliskuuta 2013

Lisää raitaa

Mies lähtee ensi viikolla kuukaudeksi purjehtimaan. Altlantin yli. Huh.

Minä tyydyn purjehdushenkisyyteen kesävaatehaaveiluissani. Olen ennenkin kirjoittanut raidoista. Paljon on jäänyt kirjoittamattakin, sillä kun katson vaatekaappiini, siellä on sitä raitaa aika paljon: Sebagon mekko, Super Dry:n t-paita, matkoilta ostettuja pikkumekkoja, French Connectionin trikoopaita, Maison & Scotchin väljä paita, Mangon paituli, vino pino raidallisia huiveja - mitä kaikkea. Nythän raita on kaiken lisäksi ihan supertrendikäs, mutta minä olen sitä mieltä, että se on aina muodissa.

Silti en tunnu saavan tarpeekseni raidoista! Ja nimenomaan seilorihenkisestä puna-sini-valkoinen-yhdistelmästä. Tänään törmäsin lounastauolla aivan ihanaan Henry Lloydin mekkoon - se jäi ihan vaivaamaan mieltä.


Ehkäpä raidat ovat yhteys näihin ihaniin kesämuistoihin? Rohkenen lisätä tänne kuvan ystävästäni, vaikka yleensä säästän heidät "julkisuudelta". Mikäpä sen parempaa, kuin kesä, ystävät ja meri?





25. maaliskuuta 2013

Raidat jalkojen alla

Meille tuli eilen uusi matto. Olen ollut vähän vastahakoinen matoilla sisustaja; pelkään tunkkaista vaikutelmaa. Nyt kuitenkin tajusin, että vaikka uuden kodin lattia on täydellinen ja kelpaa sellaisenaan niin silmälle kuin jalan alle, lattiapinta-alaa on niin paljon, että sitä on hyvä rajata.

Olen pitkään ihastellut raitoja, niin vaatteissa kuin sisustuksessakin. Mustavalkoinen raita on ajaton ja klassinen. En kuitenkaan halunnut sitä Ikean mattoa, joka on jokaisessa sisustusblogissa, vaan konstailemattomat raidat ja siinä se.

Ja sitten törmäsin Kodin1:sen kuvastossa uudistuneen Anno Collectionin villamattoihin. Niissä on paljon samaa henkeä, kuin unelmieni Tikau-matoissa - hinta vain on maltillisempi. Niinpä kun eilen haimme vihdoin kehyksiä hääkuvasuurennoksille, mukaan tarttui myös raidallinen villamatto.

Enkä voisi olla tyytyväisempi! Matto tuo ruokailutilaan kontrastia, se kokoaa sen selvästi omaksi tilakseen. Totta on myös se, että tekstiilipintaa tarvitaan kodissa; se tuo lämpöä. (Samoin kuin kohta kolmevuotiaan Ellan askartelema pääsiäisoksa!) Kuvasin mattoa aamuvalaistuksessa, ja olen todella iloinen! Puhumattakaan siitä tunteesta, minkä villan kosketus paljaissa varpaissa saa aikaan...

Ps. Nyt on kuulemma Kodin1:ssä hyvät alennukset sisustustuotteista. Itse en asiaa tiennyt, mutta kuitista huomasin, että loppusummasta oli hävinnyt mukava pala.








24. maaliskuuta 2013

Suosikkiputelit

Kevät on sitä aikaa, kun ei mielellään kurkistele peiliin ilman meikkiä. Iho on kalpea ja täynnä pitkän talven jälkiä, eikä lisääntynyt päivänvalo juurikaan valehtele. Huh. Uskon silti, että uskollinen ihonhoito talvella palkitaan - vaikka se ei hetkittäin siltä näytä.

Vaikka mieheni ei ikimaailmassa olisi tästä samaa mieltä, en ole mikään järjetön kosmetiikan kuluttaja. Rakastan kyllä hyväntuoksuisia tuotteita ja kylpyhuoneessa on pullo poikineen (kaikki käytössä!), mutta kasvojen hoidossa olen aika uskollinen kuluttaja. Perusihonhoitosettiin on pitkään kuulunut:

Cliniquen putsari + kasvovesi
Dermalogican daily microfoliant
Cliniquen kuorintavoide
Dermalogican puhdistava naamio

En ole kuitenkaan vielä löytänyt sitä must-tuotetta kategorioissa kosteusvoiteet ja seerumit. Lumenen LAB- ja Vitamin+ -sarjojen tuotteet ovat hyviä, mutta eivät korvaamattomia. Mistäpä löytyisi samaan aikaan ravitsevat, kevyet ja heleyttävät tuotteet? Haluan hyvän tuotteen, mutta en ole valmis tuhlaamaan ballerinaparin verran rahaa purkkiin. Suosituksia?




20. maaliskuuta 2013

Hyvä vaimo

Eilen illalla yllätin itseni. Minä kun mielelläni olisin useammin se niin sanottu ”hyvä vaimo”, joka odottaisi miestä pitkän päivän jälkeen kotona padat kuumana ja esiliina päällä. Noh, todellisuudessa minä en ole mikään keittiönhengetär, en rakasta ruoanlaittoa vaikka hyvää ruokaa rakastankin, ja usein iltamyöhäisellä olen niin väsynyt, että en kerta kaikkiaan ajattelekaan sen ihmeellisempiä gourmet-asioita. Olen vain niin moderni, että pidän itseäni hyvänä vaimona tästäkin huolimatta.

Joka tapauksessa, eilen iski energiapuuska ja puoli kahdeksalta käärin  hihat ja tein oikein hyvää risottoa! Parastahan tässä ei suinkaan ollut se, että jopa nautin keittiössä puuhaamisesta samalla laulellen rakkauslaulujen tahtiin, eikä se, että lopputuloksena oli tyytyväinen aviomies, vaan se, että minulla oli mitä parhain apulainen.

Pikku-Max oli ehkä maailman hellyttävin otus! Hauva touhotti jaloissa ja keksi sitten, että haluaa kurkistella ikkunasta parkkipaikalle. Minä asetin tuolin ikkunan alle, ja siellä se sitten tähysteli, odotti isiä kotiin ja oli niin innoissaan, että oli pakko vain hymyillä. Toinen oli niin kovin tärkeä, että sai olla mukana perheen puuhissa.







17. maaliskuuta 2013

Viikonloppuna siellä ja täällä

Tänä viikonloppuna on hipsitty meren jäällä, inspiroiduttu erään tulevan morsiamen kanssa Max Marassa, tehty sushia, pukeuduttu mukavasti ja nukuttu päiväunia. Kevätaurinko tuo energiaa, mutta ulkoilun päälle maistuu kunnon nokoset!

Niille, jotka haluavat yhdistää keväthangilla reippailun, taiteen, maukkaan ruoan ja sisustusostosten tekemisen, minulla on vinkki: Gumbostrand Konst & Form. Siellä piipahdimme tänään (kamera oli tietysti kotona), ja kyllä oli herkkua kaikille aisteille. Suosittelen kaikille, jotka malttavat istua Helsingistä puoli tuntia autossa.








15. maaliskuuta 2013

Kaipaus lämpöön

Nyt on ollut aikamoisen rankka viikko. Piipahdin taas Tukholmassa työreissulla ja kotonakin on riittänyt projektia joka rintamalla. En ole ehtinyt kirjoitella, mutta haaveilla sitäkin enemmän! Pakotin mieheni lupaamaan, että lähdemme ensi talvena aurinkoon. (Ihan kiltisti kyllä.) Kap Verdelle, esimerkiksi. Siihen asti täytynee tyytyä näihin viime kesäisiin Aruba-kuviin…

Ihanaa perjantaita!







10. maaliskuuta 2013

Sunnuntain kotiruokaa

En olekaan pitkään aikaan kirjoittanut ruoasta. Ehkä siksi, että meillä on monestakin eri syystä jäänyt kokkailut vähän vähemmälle. Tänään mies kuitenkin teki niin kauniin lohikiusauksen, että pakkohan se oli tänne laittaa! Hyvääkin se oli, oikein kunnon kotiruokaa. Koirallekin olisi maistunut.

Kevät on edennyt niin pitkälle, että laskeva aurinko maalaa keittiön ja ruokailutilan ikkunoista puoli kotia punaiseksi. Uskomatonta. Ja koko päivän se paistaa ensin makuu-, olo- ja työhuoneeseen. Valoa riittää ja luonto tulee sisään. Parvekekautta odotellessa!





8. maaliskuuta 2013

Yrttitarha

Saatiin siskolta mieleinen tuparilahja. Mies on kova kokkaamaan ja vielä kovempi käyttämään yrttejä, mutta ongelmana on ollut yrttien säilyvyys; niitä on lillutettu milloin vesilasissa ja milloin missäkin, jotta kestäisivät pidempään.

Sagaformin "yrttitarja" on tosi näppärä: siihen vain sujautetaan kaupan yrttiruukut ja alle kaadetaan vettä. Ei tarvitse istuttaa mitään, mutta yrtit säilyvät hyvänä ja näyttävät vielä paremmalta. Eikä erillisiä lamppuja tarvita; ikkunalaudalla luonnonvalossa on yrttien hyvä olla.

Että mitähän sitä tänään syötäisiin?


7. maaliskuuta 2013

Kevätkivaa!

Täällä minä taas innoissani hihkun, lompakko ei niinkään, ja miehestä en uskalla vielä sanoa. Mutta kyllä se kuulkaa on välillä kiva niin sanotusti hurahtaa. Ihan vaikka kevään kunniaksi. Lounastauolla. Hallitsemattomasti ja silti sopivan harkitusta.

Menin tänään hakemaan piilolinssejä. Palvelua odotellessa ehdin silmäillä kevään aurinkolasihyllyä. No juu, nuo yhdet ovat kyllä toooosi kivan näköiset. Vaan kun ei niitä saanut sovitella, lukossa olivat. Tädiltä sitten piilolinssejä ostaessa pyysin sovittaa, ja kappas vain, lasit sopivat! Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, ja lähdin Instrumentariumista hymyillen, uudet aurinkolasit päässä, mieli (ja lompakko) kevyenä.

Lisäksi puvuston kevätuutuuksiin kuuluu ne kahdet ballerinat, jotka posti toi (alennusmyynnistä, huom!), sekä ihana huivi Karibian tuliaisina miehen vanhemmilta. Vielä kun sen pääsee trenssin kanssa pukemaan, ei oikein istu mustan untuvatakin kanssa. Kevät, kevät se silti sieltä tulee!

Ps. Voin muuten kertoa, että aurinkolasien kuvaaminen sisällä tuntui juuri niin typerältä kuin voi kuvitella, mutta oli silti pakko tehdä se. Vielä kun tuon ihon saisi samalle aaltopituudelle arskojen kanssa; aurinkoa, hehkuja ja sitä kaikkea kesäistä. Please.