28. helmikuuta 2012

Järjestystä, kiitos!

Kuinka pitää 43 neliötä järjestyksessä? Siinäpä vasta kysymys - etenkin, kun näitä neliöitävä asuttaa kaksi jokseenkin aktiivista elämää viettävää ihmistä. Meistä kummallakaan ei ole hamsterin taipumusta, mutta työpuvustoista, opiskelumateriaaleista ja etenkin harrastusvälineistä syntyy yllättävän iso kasa varastoitavaa tavaraa. On monoa, salikenkää, juoksukenkää, sisäpelikenkää, kiipeilykenkää, vaelluskenkää, uimakenkää... Huh!

Meidän pelastuksemme (ja itse asiassa ratkaiseva tekijä asuntokauppoja tehdessä kaksi vuotta sitten) on parvi. Se sijaitsee jokseenkin huomaamattomana asunnon keskellä, kylpyhuoneen ja vaatehuoneen päällä. Edelliset asukkaat käyttivat sitä nukkumiseen, mutta me teimme siitä säilytystilaa. Puolapuut vaihdettiin tukevampiin tikkaisiin, ja parvelle asennettiin verhot ja ostettiin kasa Ikean laatikoita täytettäväksi.



Parvi on saanut elää jokseenkin omaa elämäänsä nämä pari vuotta, kunnes viime sunnuntaina oli aika tehdä kunnon inventaario. Ikea-reissulta mukaan lähti uusi kasa laatikoita sekä kenkäteline. Ja niinpä vietin sunnuntai-iltana hikisen ja todella epäergonomisen parituntisen katon rajassa laatikoita uudelleen järjestellen.

Mutta kyllä kannatti! Nyt parvella on vain tavaroita, joita käytämme, ne ovat kaikki omissa laatikoissaan siististi lajiteltuina - talviurheiluvaatteet tässä, siivousvälineet tuossa - ja mikä parasta, kaikki harrastuskengät ovat siistissä rivissä omassa telineessään! Nyt kelpaa lähteä harrastamaan, kun ei tarvitse joka kerta pyöriä parvella kiroillen ja etsien sitä tiettyä vaatekappaletta, jonka sijaintia ei juuri nyt kykene muistamaan.




27. helmikuuta 2012

And the Oscar goes to...

Viime yönä elokuvamaailmassa juhlittiin, ja punaisella matolla nähtiin toinen toistaan upeampia pukuja. Mukaan mahtui tuttuun tapaan myös monia omituisia viritelmiä, mutta tässä mielestäni illan upeimpia!

Octavia Spencer voitti Golden Globensa kaveriksi Oscarin sivuosastaan elokuvassa Piiat, ja oli pukeutunut superkauniiseen, omalle vartalolleen sopivaan pukuun. Samaisen elokuvan Emma Stone (jonka taas nostan esiin) näytti tyrmäävältä punaisessaan. Muita onnistujia olivat mielestäni Milla Jovovich, Penelope Cruz, sekä Meryl Streep, joka taitaa ikäisensä pukeutumiskoodit.

Media on hehkuttanut paljon myös Angelina Jolieta, mutta kuulostakoon kannanotolta tai ei, mielestäni hän on aivan liian laiha. Huulet näyttävät hyvältä, mutta käsivarren katsominenkin tekee kipeää.





26. helmikuuta 2012

Häähuumaa, osa 13: Juhlapaikan tarkastus

Viime viikolla hääsuunnitelmissa edettiin siihen vaiheeseen, että kävimme koko konkkaronkan voimin - minä, sulhanen sekä ihanat kaasoni - katsastamassa juhlapaikan, Berghyddanin, Arabianrannassa. Kävin paikalla jo viime kesänä, jolloin näin salin juhlakattauksessa (ja tein samantien varauksen), mutta sulhanen ei ollut paikkaa vielä nähnytkään.

Ja oli jotenkin pysäyttävää käydä tilassa, jossa vajaan puolen vuoden päästä tapahtuu jotain suurta. Kaikki jotenkin konkretisoitui. Kävimme läpi ohjelmaa, koristelua ja käytännön järjestelyjä alustavasti - mutta sisällä ääni vaan sanoi, että tämä ei ole todellista. Niin ihanaa!

Olen onnellinen, että juuri tämä on juhlapaikkamme. Talviasussaan se luonnollisesti näyttää hieman erilaiselta kuin valoisana kesäyönä. Mutta vanhan puun tuoksu, kuluneet lankkulattiat, historia ja suuret ikkunat sopivat meille, meidän häihin, jossa teema tahtomattaankiin kallistuu vanhan ajan glamourin ja romantiikan puolelle. Olen onnellinen!



Ja sitten kun kuulin, että täällä on kuvattu myös kotimainen elokuva, Elokuu, sekä elokuvasta tuttu Olavi Uusivirran ja Anna Järvisen musiikkivideo Nuori ja kaunis, olen kuunnellut monta kertaa päivässä kyseisen biisin. Ja joka kerta se kolahtaa yhtä kovaa. Nuori ja kaunis. Uskottava on!

Lauantain herkkusalaatti

Usein ajatellaan, että ollakseen hyvää, ruoassa pitää olla paljon ja kaikkea. Meillä syötiin eilen salaattia, joka kaikessa herkullisuudessaan koostui vain neljästä ainesosasta: punajuuresta, avokadosta, vihersalaatista sekä pähkinöistä. Ja niin, ripauksesta suolaa, oliiviöljyä sekä vinegretteä. Punajuurta pitäisi käyttää useamminkin - se on keitettynä uskomattoman hyvää! Ja avokado... niitä nyt voisi syödä sellaisenaan.



25. helmikuuta 2012

Loving the look: Emma Stone

Olen aiemminkin hehkuttanut Emma Stonea niin näyttelijänä kuin tyyli-idolinakin, ja nyt on taas pakko postata tämä look. Simply perfect! The dress! The shoes! Love it!

Pitsiähän on tällä hetkellä joka puolella (myös omassa hääpuvussani, joka tosin hankittiin ennen tätä massiivista pitsihyökkäystä, joka nyt kaupoissa vallitsee) ja sehän sopii herkän kauniiseen tyyliin kuin nakutettu. Nudet korkkarit ovat nappivalinta - milloinkohan pääsen omia uusia nudejani käyttämään? Kevätmuotiin kuuluu aina ihanat vaaleat sävyt, ja sehän sopii talven harmauden jälkeen.



24. helmikuuta 2012

Kevät & Stefanel

Vaikka edelleen pipokelejä pitelee, ja arkiaamuina saa sydän syrjällä pelätä katoilta putoavia lumikasoja, kevään hiipivä lähestyminen on tosiasia. Töihin tullessa ja usein töistä lähtiessäkin on valoisaa, linnut laulavat puistoissa, naistenlehdet ja näyteikkunat ovat täynnä herkullisia pastellisävyjä - ja tänä keväänä myös hyvin, hyvin kirkkaita värejä - ja talven alennusmyynneistä muistuttaa vain se viimeinen rekki, jossa nukkaantuneet, harmaat villapaidat roikkuvat.

Ja minä ainakin olen täysin valmis kevään tuloon! Haavelistalla on muutama vaatekappale sekä asuste, jota kevätpuvusto kaipaa - saa nähdä miten niiden käyn - mutta mielestäni nämä Stefanelin kevätkuvat kertovat keväästä sen kaikkein olennaisimman. On ihana pukeutua kevyemmin, suojautua auringon ensisäteiltä isojen lasien taakse, istahtaa ystävien kanssa terassille puhumaan maailma paremmaksi, ja välillä vain kävellä kaupungilla kevättä haistellen. Näiden kuvien voimalla kohti kevättä!




(Kuvat: Stefanel)

20. helmikuuta 2012

Flower power

Lapsena pidin vanhempiani ihan kahjoina, kun perhealbumiin liimattiin kuvia kukkivista pensaista ja hehkuvan värisistä leikkokukista. Tylsää, ajattelin. Ärsytti, kun takapihalla ei voinut vapaasti pelata jalkapalloa, kun aina olivat äidin puskat vaarassa.

Nyt - 27-vuotiaana kiireisenä kaupunkilaisena - ymmärrän paremmin. Kun silmiä painaa (niin kuin nyt) ja on monta projektia putkessa, pienistä kauniista asioista saa niin paljon voimia. Miten ihanaa on tulla siistiin kotiin, joka on viimeistelty kukilla! Ja miten mielenkiintoista - ihan totta! - on seurata elämää, joka puskee esiin maasta. Kukkaa, joka aukeaa nupusta. En tajua vieläkään sitä, miten moneen kertaan tappamani jouluruusu aina vaan nostaa vartensa. Se on ihme.

Tänään ostin kotiin lisää tulppaaneja, koska tämä takkuinen maanantai ei muuten koskaan muutu paremmaksi. Käyn siis projektityön kirjoittamiseen - rinta rinnan kukkieni kanssa.





19. helmikuuta 2012

Kosmetiikkaostoksilla

Tein tällä viikolla pientä päivitystä meikki- ja kosmetiikkalaukkuun, ja koska tällä foorumilla sana on vapaa, ajattelin jakaa nämä onnistuneet ostokset kanssanne!

Garnierin BB-voide: Joka naisen pelastus ja kerrankin oikeasti toimiva kosmetiikkainnovaatio. Jopa mieheni huomasi eron!

Lumenen Birch & Honey -suihkugeeli: Mökkisaunan tunnelmiin kaupunkikylppärissä. Ihana, raikas tuoksu - vaikkapa treenikassin vakiovarusteeksi?

Lumenen Gloss & Care -kynsilakka, sävy 36: Täydellinen sävy ihmiselle, joka pelkää värejä, mutta kaipaa niitä silti. Perfect match.

Mitä tästä opimme? Hyvän ei tarvitse olla kallista.


18. helmikuuta 2012

Vapaapäivä

Tänään olen tietoisesti sulkenut työ- ja kouluasiat mielestäni. Tehtävää toki olisi, mutta ansaitsen tämän täysin vapaan päivän. Ja voi miten iloisia asioita tämä päivä onkaan ollut täynnä!

Näin kummityttöni - fiksun ja kovatahtoisen pikkutytön - ja sain häneltä halauksen ja hymyn lisäksi itse leivottuja sydänpipareita. Voi hellyys! Olen herkkulakossa, mutta hei, jos saa 2,5-vuotiaalta tämän näköisiä pikkuleipiä, voiko niitä olla maistamatta?


Pipareiden ja hymyjen lisäksi olen tanssinut kolme tuntia rumbaa Salsastudiolla - mamma mia, huomenna voi olla muutama lihas kipeä! - ja nauttinut saunan lauteilla laiskasta olosta. Ja ilmassa tuoksuu kevät! Kotiin kevään tuntua tuovat tulppaanit, jotka hehkuvat herkullisissa väreissä.

Kuinka huoleton voi ihminen ollakaan! Sillä miten tässä nyt auttaisi tekemättömien töiden ajattelu? Ei kerta kaikkiaan mitenkään. Ihanaa viikonloppua kaikille!




17. helmikuuta 2012

Bollingeria & saaristolaisleipiä

Meidän ei pitänyt juhlistaa synttäriäni millään tavalla itse syntymäpäivänä, koska lahjat oli ostettu aiemmin ja brunssikin vietetty. Sattuneesta syystä kuitenkin mieheni katsoi aiheelliseksi hemmotella päivänsankaria vielä uudelleen - ja keskiviikkoiltana iltapalaksi nautittiin ihania saaristolaisleipiä kylmäsavulohella ja rucolalla, sekä pullollinen James Bondin suosikkikuplivaa, Bollingeria. Tyydyn tässä toteamaan, että hankalampikin viikko jää unholaan, kun makuaisteja hellitään.

Herkkulakkoilijan kakkuna toimi mehevä mango. Kiitos!




15. helmikuuta 2012

Runo

Jatkan eilisellä fiilistelylinjalla, ja kiteytän ajatuksia runon muodossa. Kas kun tässä maailmassa, jossa murehditaan paljon ja kiirehditään vielä enemmän, lopulta on kuitenkin kysymys ihmisistä. Ja tämä tänään 27 vuotta täyttävä "tytöntyllerö" on niin kovin kiitollinen siitä, että ei ole yksin tässä maailmassa.

Kauan
kesti ymmärtää
kuinka helppoa on
maailmaa parantaa:että jotakin muistaa
ja jotakin unohtaa
...että hymyilee lapsen lailla
eikä pelkää rakastaa.
- Tommy Taberman -


14. helmikuuta 2012

Ystävänpäivänä

Ystävänpäivä lienee oikea hetki kirjoittaa muutama sana ystävistä ja ystävyydestä. Viime aikoina olen miettinyt paljon sitä, mitä ystävyys on. Olen onnekas, kun minulla on monta ihanaa ystävää, joiden lämpö ja välittäminen saa herkistymään.

Ystävyys ei tarkoita vain yhdessä tekemistä, vaan asioiden jakamista, niin hyvien kuin huonojen. Se on toisen kunnioittamista, aitoa välittämistä, ja ymmärrystä. Sitä, ettei koskaan tuomitse. Se on yhdessä nauramista ja itkemistä.

Ystävä on aina lähellä vaikka olisi kaukana. Ystävälle voi aina soittaa. Ystävältä voi kysyä mitä vaan. Ystävä ei koskaan jätä. Ystävän kanssa voi tanssia pöydillä tai vain nyhvöttää sohvalla. Ystävän kanssa itsetunto on rajaton - voi tehdä asioita, joita ei koskaan yksin tekisi. Ystävän kanssa kaikki vain tuntuu oikealta.

Ja ystävän halaus on enemmän kuin miljoona sanaa.


12. helmikuuta 2012

Pinot

Jotta jollekulle ei tule ihan vääränlainen kuva siitä, minkälaista elämää täällä punavuorelaisella sisäpihalla eletään, ajattelin tiivistää asian kolmeen kuvaan. Siis vaikka olenkin kova haaveilemaan vaatteista, matkustelusta ja sisustusjutuista, perusarkena ehdin hädintuskin käydä ruokakaupassa. En ole myöskään miljonääri, joten murto-osa haaveistani toteutuu. Hyvä niin.

Mutta tässä siis huumorimielessä kolme pinoa, joista yhdessä olen niin syvällä, ettei takaisin ole pääsyä, ja joista kahteen en ole ehtinyt koskeakaan. Mikähän mahtaa olla se pino, jonka kanssa tällä hetkellä teen töitä?




Oikea vastaus: En ole ehtinyt koskeakaan New Yorkin matkaoppaaseen tai sisustuslehtiin, silitettävien vaatteiden vuoresta puhumattakaan. Erittäin huolestuttavaa on se, että meillä ylipäätään on näitä pinoja, varsinkin näin rönsyileviä. Ote alkaa lipsua.

Ostin sitten sukset!

No niin! Muutaman vuoden haaveilu ja epämääräinen suunnittelu konkretisoitui eilen Sellon Intersportissa: ostin itselleni suksipaketin! Siis sukset, siteet, monot ja sauvat - tekstiilipuoli ei valitettavasti sisältynyt pakettihintaan. Haha.

En ole tosissani hiihtänyt yli kymmeneen vuoteen. (Huh, tulipa juuri vanha olo.) Lapsena Veikkolassa sukset olivat aivan luonnollinen jalkojen jatke: koulussa hiihdettiin poikkeuksetta vähintään kerran viikossa, ja kotipihaltakin oli helppo sipaista Nuuksion maastoihin. Mutta sitten tuli teiniriennot ja lukio, aikaa ei ollut ja kasvoin ulos suksistani. Ja uusi asuinympäristö kaupungissa ei ole ollut omiaan ruokkimaan hiihtointoa.

Kunnes sitten viime pääsiäisenä Luostolla aloitin uuden hiihtourani "kevyesti" parinkymmenen kilometrin lenkillä, tulevan anopin suksilla. Ja voi sitä riemua! Talvinen maisema, luonnon tuoksu, lähes huomaamatta tapahtuva kokonaisvaltainen urheilu. Ja se munkkipossu puolimatkassa. Ihanaa!

Ja nyt talviurheiluvälinealen aikaan oli sopiva hetki marssia kauppaan ja ostaa koko setti. Jiihaa! Hiihtotreffit on jo sovittu ensi torstaiksi Paloheinään - siitä se lähtee! (Herrallekin muuten ostettiin sukset, ja onnekseni totesin, että pidän omista monoistani enemmän kuin hänen.)






Ps. Löysin ostoskoriin myös ehdottoman tärkeät vedenpitävät, lämpimät ja hengittävät hanskat. Plussaa siitä, että ne ovat ihan äärettömän söpöt!

10. helmikuuta 2012

Kukkia & korkkarit

Minulla on ensi viikolla syntymäpäivä. Olosuhteiden pakosta kuitenkin juhlistamme sitä hieman etukäteen - ensi viikolla kun meillä molemmilla on taas kasa luentoja ja projekteja. Ja tietysti juuri niin, että kun miehellä on vapaailta, minä olen koululla, ja toisinpäin. Niinpä ainoa yhteinen hetki "juhlistaa" 27 vuoden rajapyykkiäni on sunnuntaiaamu. Silloin on kuulemma luvassa kotitekoinen brunssi! (Mitään megabileitä ei siis tänä vuonna ole tiedossa.)

Pikkuhiljaa kuitenkin olen luonut itselleni juhlatunnelmaa, sen minkä olen työltä ja opiskelulta ehtinyt. No, eilen kotiin oli ilmestynyt maljakollinen ruusuja iltaluennon aikana. Ja tänään ostin itselleni lahjan! Sattui nimittäin niin, että ne nudet Pura Lopezit, jotka huutelivat minulle Zion ikkunasta koko syksyn, olivat -40% alennuksessa ja lounastauon piipahdus putiikkiin tuotti siis iloisen yllätyksen. Varsinkin kun jäljellä oli vain yksi pari, ja juuri oikeaa kokoa. Kohtalo.

Siispä keskityn näihin kauniisiin asioihin, kotiin, läheisiin, orastavaan "kevättä rinnassa" -fiilikseen - ja unohdan ainakin hetkeksi, kuinka monta sivua pitää kirjottaa, kuinka monta deadlinea päihittää, kuinka monta presentaatiota pitää...






7. helmikuuta 2012

Maailman kaunein sinappi?

Tänään tästä putiikista ei irtoa mitään järjellistä; aivokapasiteetti on 150% käytössä työ- ja koulukiireissä. Niinpä tyydyn vain postaamaan kuvan todella kauniista sinappipurkista! Juu, voisihan tätä bittiavaruutta täyttää fiksummillakin jutuilla, mutta mielestäni on kyllä erittäin positiivista, että peruselintarvikkeita saa näin kauniissa pakkauksissa. Hernekeittopäivää odotellessa!