18. heinäkuuta 2012

Tehokuukauden tulos?

Kirjoitin jokin aika sitten "viimeisestä rutistuksesta" ja lupasin laittaa itseni koville leikkauksen ja häiden välisenä aikana. Kuinka se on sujunut?

Häihin on aikaa  muutama yö ja minä olen olooni ja olemukseeni erittäin tyytyväinen! Sairasloman loppumisen jälkeen minua ovat yrittäneet nujertaa niin flunssa kuin varvastulehduskin (viimeisin kahteen kertaan!), mutta en ole luovuttanut. Salitreeneistä on pidetty kiinni - vaikka sitten ilman kenkiä. Matalasykkeisiä kävely-, juoksu- ja pyöräilylenkkejä on tehty vaikka kaatosateessa. Pullasta on kieltäydytty, vaikka kuinka on tehnyt mieli. Turhat hiilarit on karsittu minimiin, muttei luonnollisesti poistettu kokonaan - energiaa kuitenkin tarvitsee. Myös viinin maistelua on rajoitettu huomattavasti.



Sukulaisnaiset ovat tuhahdelleet tiukalle linjalleni ja käyttäneet kuuluisaa "kyllähän sulla nyt on varaa syödä" -ilmaisua, mutta olen pitänyt pääni. Ja tuloksena on energinen, hyvinvoiva Jaana! Kropassa ei todennäköisesti tapahdu ihmeitä näin lyhyessä ajassa, mutta väitän kuitenkin, että tämänhetkinen bikinipeppu on eri kuin se kahden kuukauden takainen.

Uskallan siis väittää, että olen saavuttanut tavoitteeni: Mahdun hääpukuuni kevyesti ja näytän siinä hyvältä. Lähden myös rennoin mielin häämatkalle ja Karibian aaltoihin. Mutta mikä tärkeintä, olen voittanut itseni ja näyttänyt, että mikään ei ole mahdotonta. Tärkeintä ei ole ulkonäkö, vaan hyvä olo, ja sen olen tällä "tempauksellani" saavuttanut. Ja hyvän olon seurauksena myös se ulkokuori kohenee.


Ps. Tarkoitus ei ole häiden jälkeenkään heittää elämää kirjaimellisesti läskiksi (tulen aina tarvitsemaan tietynlaista ravintoa ja x-määrän liikuntaa), mutta lupaan kyllä honeymoonilla syödä koko kevään edestä bageleita ja cup cakeja sekä juoda litratolkulla mojitoa. Sitä paitsi nehän sulavat shoppaillessa ja sukellellessa kuin itsestään. 

17. heinäkuuta 2012

Häähuumaa, osa 22: Little things

Neljä yötä häihin. Jännittääkö? Vähemmän kuin äitiäni.

Haluaisin niin esitellä kaikkia ihania yksityiskohtia (kuten ihanan sokerista tehdyn kakunkoristeen!), mutta eihän sitä nyt kaikkea voi paljastaa etukäteen. On muuten harvinaisen vaikeaa löytää kivaa kakunkoristetta, jos ei halua sitä sellaista, jossa miehellä on rautapallo jalassa ja nainen nauraa vieressä. Onneksi minulle vinkattiin Cafe Ekbergia, jonka taitava kondiittori muotoili kakun päälle kukkasen sokerista. Jotkut ne osaa.




Mitäpä muuta häärintamalla? Puku odottaa vapautusta pussissaan, miehen saketti lepäilee omassa pussissaan. Pöytäkartta on tehty kuten ne muut vähät askartelut, joita vaadittiin. Soittolistat on iPodilla ("hotti, hotimpi, hottis...") ja valssiaskeleetkin mielessä. Ja tänään hain ompelijalta ihanan valkoisen silkkimekon, joka saapui juuri sopivasti; otan sen juhlapaikalle kaiken varalta, jos jossakin vaiheessa alkaa ihana hääpukuni ahdistaa. 

Matkalaukku on valmiina, asianmukaista luettavaa käden ulottuvilla (New York, New York!) ja arubalaiselle sukelluskeskuksellekin on lähtenyt viesti. Parastahan tässä on se, että nyt saa nauttia! I-h-a-n-a-a!





16. heinäkuuta 2012

Lomalla!

Tänään on ensimmäinen virallinen lomapäivä. Tuntuupa hassulta. Tällä lomaviikolla on tasan yksi tarkoitus: rentoudu. Olen viikonlopun aikana tehnyt (lähes) kaikki viimeiset häävalmistelut: askarrellut pöytäkartan ja muut puuttuvat elementit sekä juossut ympäri kaupunkia hankkimassa somisteita, matka-apteekin palasia ja alusvaatteita. (Oli muuten aivan ihania pitsialusvaatteita Lindexillä! Oi oi.)

Rentoutumisen resepti on selvä: Nuku, liiku, juo vettä, lue, syö kevyesti, tapaa kavereita, fiilistele. Extramauste: hemmottele itseäsi. Tänä aamuna heräsin Elegia Day Span kasvohoidossa, keskiviikkona laitetaan ripset, torstaina jalat ja kädet. Kauneus tulee sisältä, tiedän, mutta sitä sisäistä kauneutta voi ruokkia ulkoisesti osoittamalla itselleen, että hei, susta välitetään.

Mikäs tässä ollessa. Ulkona on sateen jälkeen raikasta, lasissa luomumarjoista tehty smoothie, edessä ihana jooga streching -tunti... Kyllä, nautin tästä matkasta kohti lauantaita!




10. heinäkuuta 2012

Häähuumaa, osa 21: Koekampaus ja -meikki

Ai että. Vaikea uskoa, että ollaan jo näin lähellä Sitä Päivää. Tänään paitsi tapasin papin ja itkin hänen edessään monta kertaa (huolestuttavaa herkkyyttä havaittavissa...) myös istuin kampaajan tuoliin koekampaukseen ja -meikkiin.

Menemättä yksityiskohtiin, pukuni kaipaa kampausta, jonka painopiste on niskassa. Ei siis ballerinanutturoita tai muuten koreita ja korkeita kampauksia. Oma toiveeni oli romanttinen nuttura, huoleton muttei sottuinen, laitettu muttei liian tiukka. Näiden alla olevien inspiraatiokuvien pohjalta Hiushuone Diana Neumannin Katja alkoi loihtia muotoa tukkaan!




Ja mitäpä siitä syntyi? Aivan ihana, huoleton mutta näyttävä kampaus! Jonkin verran sitä vielä viilataan sitten hääpäivänä - ja luonnollisesti silloin asiaan paneudutaan aivan erityisellä huolellisuudella -, mutta pääpiirteittäin tämän morsiamen kampaus tulee näyttämään tältä!




Meikistä toivoin luonnollista, mutta tarkoitus ei kuitenkaan ole näyttää meikittömältä. Olen erittäin tyytyväinen hehkuvaan lopputulokseen!

Nyt sitten pitäisi pestä meikki pois ja nyppiä pinnit päästä, ja jäädä odottamaan ensi viikon lauantaita, jolloin istahdan uudestaan samaan kampaamotuoliin seuranani kolme ihanaa kaasoa, lasi shampanjaa ja tuoreita mansikoita.

Mango Ceremony Collection

Tähän väliin pikainen ihastelu. Mailiboxiini nimittäin tupsahti Mangon uutiskirje, jossa esiteltiin uusi Ceremony Collection. Ai, ai, ai. Ihania, herkkiä pukuja. Tässähän melkein toivoisi, että juhlaputki jatkuisi viikkotolkulla häistä eteenpäin ja voisi joka ilta pukeutua uuteen, ihanaan luomukseen...




(Kuvat: Mango)

9. heinäkuuta 2012

Häähuumaa, osa 20: Askartelua

Viime viikolla kokoonnuttiin kaasojen kanssa taas yhteen viimeisien häävalmistelujen merkeissä. Ensin treffattiin Niinattaressa, missä sovitettiin - iiik! - viimeisen kerran pukua. Kaunis se oli edelleen enkä ole tähän päivään mennessä nähnyt yhtään pukua, jonka olisin mieluummin ottanut. Syyskuun maku on siis edelleen voimassa.

Ja nyt minun pukuni lepää henkarillaan meidän olohuoneessa. Sulhasella on ehdoton kurkistuskielto pukupussiin eikä varmasti uskalla sitä tehdä kaikkien uhkailujen jälkeen. Hihi. Tämä morsian ei riskeeraa näyttävää sisääntuloa kirkossa.

Puvun onnellisen kotiuttamisen jälkeen sitten vielä askarreltiin menu- ja ohjelmakortteja sekä nimilappuja. Vaikka meidän häissä kaikki näpertely on karsittu minimiin, käsille riittää silti puuhaa. Ihmettelen, miten sellaiset morsiamet pärjäävät, jotka tekevät kaiken itse...





8. heinäkuuta 2012

Kesäviikonlopun tunnelmia

Takana on leppoisa kesäviikonloppu, jossa - uskokaa tai älkää - häävalmisteluille ei juurikaan ollut sijaa. Viikonloppu on ollut mökkisaunaa, koiran tassuja, äidin hassuttelua ja lukemista. Sain vihdoin lainaan Steve Jobsin elämäkerran, ja se on kyllä koukuttava - samaan aikaan hirvittävä ja kiehtova. Ja kuulkaa, tämä tyttö kävi myös uistelemassa! Ei niin, että olisin oikein työtä sen eteen tehnyt (minähän en koske kummallisiin vempaimiin enkä varsinkaan kaloihin), mutta pitelin vavasta kiinni ja toivoin kuhaa.




Kotiin rallattelin äidin ja hauvan kanssa, kun mies päätti polkaista Hämeenlinnasta kotiin. Mikäs siinä. Minä sen sijaan kävin ystävän kanssa juoksulenkillä, ja kylläpä on hyvä fiilis siitä, että jalat toimivat, kunto on ok ja olo kaikin puolin mukava. Vaikea uskoa, että kaksi kuukautta sitten matka korttelin ympäri sai aikaan riemun kiljahduksia.




Mökkipölyt ja lenkkihiet huuhdottiin hemmottelusuihkussa ja sitten - tunnustan - soin hieman ajatuksia häille ja keräsin kasaan matkalle lähteviä puteleita. On se sellaista touhua, kun hiukset tarvitsevat oman aurinkosuojansa...

Näin siis valmiina viimeiseen työviikkoon ennen lomaa! Ja viimeiseen työviikkoon neitinä. Hurjaa.


4. heinäkuuta 2012

Pakkaajan kenkäpainajainen

Häämatkapakkailu ei ole ihan vielä ajankohtaista, mutta lähtö lähenee kovaa vauhtia ja pikkuhiljaa on hyvä miettiä, mitä matkalle pakkaa mukaan. Kaupunki-ranta-kaupunki -yhdistelmä ei luonnollisesti ole se kevyin mahdollinen set up matkalaukulle...

Suurin "ongelma" taitaa olla kenkäosasto. Kuinka monta paria kenkiä reissuun oikein kannattaa ottaa? Sanoisin, että erittäin vaikea kysymys. Tarvitaan ainakin matalat sandaalit, kiilakorkosandaalit, iltakorkkarit (tai kahdet), rantasandaalit, juoksukengät (varmuuden vuoksi), uimakengät (jalkojen suojaksi)... Ja kun on tosi vaikea päättää, mitkä kiilakorot ja mitkä matalat sandaalit ja mitkä korkkarit!





Mukaan lähtevät ainakin viime kesänä Zaran alesta ostetut ruskeat sandaletit, tänä keväänä tilatut matalat sandaalit sekä tänään postin tuomat mustat kiilakorkosandaalit, jotka löysin vihdoin. (Kaikki iskemättömiä alennusmyyntilöytöjä, mikä sattuma!)

Juttelin juuri eilen ystäväni kanssa, jolla on jonkinasteinen pakkomielle laukkuihin. Minäkin aina haaveilen designer-laukuista ja ihailen muiden ihania laatulaukkuja - mutta kengät ovat heikkouteni. Minä vain rakastan kenkiä! En ole mikään hullu tuhlari ja haalija (minulla ei ole satoja pareja kenkiä), mutta täydellisiä kenkiä himoitsen. Ja täydellinen on tietysti mahdoton määrittää; sen kyllä sitten näkee ja tuntee, niin kuin näissä Billi Bi:n kiilakoroissa. Tai niissä Pura Lopezin peep toe -korkkareissa, jotka jäivät Zion aleen itkemään perääni... Oih ja voih!