29. joulukuuta 2012

Uusi ruokapöytä ja vieraita

Tehtiin eilen pieni inspiraatiokierros kaupungilla, sitä kun ei koskaan tiedä, missä ne unelmien huonekalut kävelevät vastaan. Antiikkiliike Fasaanissa ihastuttiin sitten uusvanhaan ruokapöytään. Pöytä itsessään ei ole vanha, mutta tehty vanhasta puusta. Se tuo mieleen vanhan pirttipöydän ja näin heti silmissäni sen kaverina modernit, valkoiset tuolit. Minusta tuntuu hienolta, että pöydällä on historia.

Pöytä jäi varaukseen ja aamulla se tuntui edelleen omalta. Niinpä se haettiin kotiin. Vanha pikkuruinen ruokapöytä (aikoinaan Kierrätyskeskuksesta 20 eurolla ostettu) siirtyi työhuoneeseen, ja ruokailutila sai arvoisensa pöydän! Vanhat, valkoiset tuolit sopivat sen ympärille loistavasta, vielä ei siis tarvitse lähteä etsimään uusia. Valaisin vielä puuttuu, mutta minun täytyy kerätä ensin hieman rahaa, jotta voin hankkia kauan himoitsemani Secton lampun...

Uusi pöytä pääsi heti testiin, kun kestittiin vanhempiani. Zara Homen vuosia sitten ostetut bambutabletit sopivat hienosti tummempaa puupintaa vasten. Kattaukseen ikisuosikkia Arabiaa ja Iittalaa, ja Casa Stockmannin tekstiilejä. Minä olen äärettömän  tyytyväinen lopputulokseen! Oih!










27. joulukuuta 2012

Vaatehuonetta puuhaamassa

Tänään on vaatehuoneisiin koottu Elfa-järjestelmästä hyllyjä! Ensin mittailtiin ja mietiskeltiin ja monista vaihtoehdoista Elfa osoittautui ennakkoluulojeni vastaisesti fiksuimmaksi ja hinta-laatu-suhteeltaan parhaaksi. Ja hyvältä se näyttää ja mainiosti toimii!

Näin kun vaatteet levittää henkareille ja hyllyille, oman pukeutumisen väripaletti on aika selvästi nähtävillä. Mekkopuolella (ei vielä kuvissa) on enemmän mustaa, mutta taidan olla omia aavistuksiani vaaleampi pukeutuja sitten kuitenkin.

Vielä on hyllyillä tilaa ja projekti hieman kesken, mutta parin viikon laatikkovaatekaappeilun jälkeen tämä on kyllä luksusta. Ah!

Ps. Harmi, ettei noille ihanille, ulosvedettäville kenkähyllyille voi asetella niitä ihan parhaimpia korkkareita. Minun Pura Lopezit saavat asustella edelleenkin omissa laatikoissaan, sillä haluan niiden säilyvän uudenveroisina - ikuisesti.








26. joulukuuta 2012

Pipareita ja lämpöä

Tapaninpäivänä olo on jokseenkin piukea. Masu on täynnä glögiä, suklaata ja vihreitä kuulia. Uh. Silti tämä vaan kuuluu joulupäiviin, kerran vuodessa saa herkutella pahaan oloon asti.

Onneksi ulkona on aivan mahtava talvisää! Maxin kanssa on tehty monta pirteää lenkkiä, joskin hauvan tassut meinaavat -13 asteessa jäätyä niin, että loppumatka menee mamman sylissä. Herttaista.

Villasukkia, riisipuuroa, kynttilänvaloa. Vaahtokylpyjä, puusaunan löylyjä, kirjan sivuja. Nautitaan tästä nyt! Arkea ja lounassalaatteja riittää kyllä taas koko vuodeksi.










22. joulukuuta 2012

Uuden kodin joulu

Koti siivottu, piparit paistettu, glögit juotu (moneen kertaan), kuusi tuotu sisään ja koristeltu. Ja ulkoiltu täydellisessä pakkassäässä! Hyvää joulua!











21. joulukuuta 2012

I just fell in love with my kitchen

Olen niin väsynyt, että tuottaa vaikeuksia osua oikeisiin kirjaimiin näppiksellä. Uudessa kodissa on vaikea mennä nukkumaan ja uudesta keittiöstä on todella vaikea lähteä hammaspesulle. Huh. Kohta on pakko.

Mutta pääasia on, että meidän keittiö on vihdoin valmis! Ja se on ihana! Olen niin, niin tyytyväinen kaikkeen. Keittiö on paitsi kaunis, myös käytännöllinen. Tosin illan viininmaistelu ei ehkä vielä todista arkitoimivuutta...

En osaa sanoa mitään järkevää, istun tässä vain ja ihailen. Ehkä yksi hyvin nukuttu yö auttaa. Nyt on sentään loma!








Kun mies sisustaa


20. joulukuuta 2012

Lyhty

Meillä on edelleen suloinen sekamelska kotona. Keittiö ei ole valmis eikä joulukaan. Tänään kuitenkin hain kellarista joulukoristelaatikon ja sytytin ensimmäiseen lyhtyyn valot. Pientä, mutta kuitenkin.

Joulun tunnelma on sydämessä, ei siihen valoja tarvita.


17. joulukuuta 2012

Keittiö on saapunut

Täällä ehti hetken näyttää kodilta. Tyhjältä ja hyvin keskeneräiseltä, mutta kodilta kuitenkin tunnelmallisine sohvanurkkauksineen ja puhtaine lattioineen. Tänään palattiin kaaokseen.

Työpäivän aikana aloitettiin keittiöremontti. Lattiaa ei näy ja eteisestä eteenpäin asunto on yksi suuri temppurata. Ihminen siitä selviää, mutta entäpä nelikuinen koira? Stressitaso nousi hetkessä. Siinä sitä on kuulkaa laatikkoa ja kodinkoditta ympäriinsä! Paljon sitä yhteen keittiöön tavaraa mahtuu... 

Mutta ei hätää, tämä on muutaman päivän syrjähyppy siisteydestä. Kun keittiön osat seisovat paikoillaan (toivottavasti ylihuomenna), muu asunto on taas vapaa tassutella. Ja kyllä upean, uuden keittiön takia kestää vielä vähän epäjärjestystä. Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus leipoa piparit uudessa uunissa!