Pinot

Jotta jollekulle ei tule ihan vääränlainen kuva siitä, minkälaista elämää täällä punavuorelaisella sisäpihalla eletään, ajattelin tiivistää asian kolmeen kuvaan. Siis vaikka olenkin kova haaveilemaan vaatteista, matkustelusta ja sisustusjutuista, perusarkena ehdin hädintuskin käydä ruokakaupassa. En ole myöskään miljonääri, joten murto-osa haaveistani toteutuu. Hyvä niin.

Mutta tässä siis huumorimielessä kolme pinoa, joista yhdessä olen niin syvällä, ettei takaisin ole pääsyä, ja joista kahteen en ole ehtinyt koskeakaan. Mikähän mahtaa olla se pino, jonka kanssa tällä hetkellä teen töitä?

Oikea vastaus: En ole ehtinyt koskeakaan New Yorkin matkaoppaaseen tai sisustuslehtiin, silitettävien vaatteiden vuoresta puhumattakaan. Erittäin huolestuttavaa on se, että meillä ylipäätään on näitä pinoja, varsinkin näin rönsyileviä. Ote alkaa lipsua.