15. helmikuuta 2012

Runo

Jatkan eilisellä fiilistelylinjalla, ja kiteytän ajatuksia runon muodossa. Kas kun tässä maailmassa, jossa murehditaan paljon ja kiirehditään vielä enemmän, lopulta on kuitenkin kysymys ihmisistä. Ja tämä tänään 27 vuotta täyttävä "tytöntyllerö" on niin kovin kiitollinen siitä, että ei ole yksin tässä maailmassa.

Kauan
kesti ymmärtää
kuinka helppoa on
maailmaa parantaa:että jotakin muistaa
ja jotakin unohtaa
...että hymyilee lapsen lailla
eikä pelkää rakastaa.
- Tommy Taberman -


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti