Syksyä haistelemassa

Voisi joskus kuvitella, että olemme mieheni kanssa superkaupunkilaisia. Pidetään kahviloista ja ravintoloista ja shoppailusta (tai ainakin minä) ja tarvitsemme säännöllisesti erilaisia kulttuurielämyksiä. Totuus on kuitenkin se, että meissä molemmissa asuu urbaanin city-ihmisen lisäksi pieni metsäläinen, ja mitä ilman en oikeasti pysty elämään on raitis ulkoilma ja luonnossa liikkuminen.

Tänään teimme koko perheen voimin syysretken Nuuksioon. Teimme lenkin metsässä (liikuntarajoitteisille sopiva reitti sopi myös vaunuttelijoille!) ja piipahdimme uudessa Haltia-luontokeskuksessa syömässä ylihintaiset sämpylät hienoissa maisemissa.

Asenteemme on, että vauvaa on hyvä ottaa mahdollisimman varhain mukaan joka paikkaan; hän tottuu liikkeellä oloon.  Äidillekään ei sitten patoudu paniikkia, joka pakottaa jäämään kotiin "ettei vaan tule tilanteita". Minä nautin suunnattomasti siitä, että lenkkarit kiitävät kevyesti polulla, ja vaikka niitä kiloja vielä onkin, mahdun jo omaan ulkoilutakkiini eikä trikoiden vyötärönauha kiristä! Ah!

Ps. Vaunuasiaa kiinnostuneille: Meidän vaunut ovat Hartanin ja niissä on pumpattavat renkaat, minkä vuoksi ne ovat tukevat mutta erittäin kevyet työntää vaikka maastossa. Kaupunkivisiiteillä ja sovituskopeissa näppärästi kääntyvät city-vaunut olisivat varmasti paikallaan, mutta minä en ala sellaisilla rimpuloilla taiteilemaan loskassa koira sivuvaununa. Näillä mieskin suostuu kärryttelemään ja onhan tuo cappuccinon väri valkoisella rungolla myös kovasti meidän näköinen!