12. lokakuuta 2011

Ajanhallintaa

Kauan siinä menikin. Siis että otimme miehen kanssa käyttöön yhteisen kalenterin. Tähän asti kaikki on toiminut kohtalaisen mutkattomasti; molemmat ovat tienneet missä toinen on, kaupassa on käyty random-taktiikalla (se kuka ehtii ja koska on tarve) ja kotikin on tullut hoidettua siinä sivussa.

Nyt liikkuvia osia alkoi kuitenkin olla liikaa. Molempien työjuttujen, luentojen, iltarientojen ja harrastusten sovittaminen yhteen ilman, että perusarki kärsii, alkoi olla haastavaa. Ensimmäistä kertaa tiskit olivat altaassa kaksi päivää kenenkään tekemättä mitään (ja niitä ei siis olisi tarvinnut tiskata vaan vain laittaa tiskikoneeseen!), ja kun illalla tulimme kotiin, keskustelu meni näin:

"Mitä me syödään?"
"En mä tiedä."
"Mitä siellä on?"
"En mä tiedä. Ei kai mitään."

Näinhän homma ei toimi.

Ratkaisu: Omat kauppapäivät ja yhteinen kalenteri, johon toisen elämään vaikuttavat menot merkitään. Projekti on pilottivaiheessa, joten vielä en tuuleta. Mutta uskon, että tällä systeemillä jääkaapissa on aina muutakin kuin valo.

Mutta miten ihmeessä perheelliset ihmiset pysyvät kärryillä omista, puolisonsa ja lastensa menemisistä? Voiko outlook-kalenterin synkronoida omaan päähän?

2 kommenttia:

  1. Google-kalenterit voi synkata kummallekin ja sitä voi käyttää myös älypuhelimella. Toimii meillä.

    VastaaPoista
  2. Meillä ei tule toimimaan, koska käytän itse outlookin kalenteria SEKÄ perinteistä paperikalenteria. (Siitä en värikoodeineen ja lippulappuineen pysty luopumaan.) Google-kalenteri siihen till, ja olisin hukassa :)

    VastaaPoista