Tapasin ystäväni jokin aika sitten kaupungilla. Treffiemme ohjelmassa on usein kahvila- tai ravintolavisiitti sekä "harkitut piipahdukset putiikkeihin". Tällä kertaa molemmilla oli suurehkoja budjettirajoitteita - minulla kylpyhuoneremontti ja hänellä häät - joten teimme yhteisen sopimuksen: vain superhyperalennusmyyntilöytöihin oli lupa. Suomennettuna tämä tarkoitti kutakuinkin ajattomia luonnonkuituisia perusvaatteita, vähintään puoleen hintaan.
Enpä odottanut löytäväni mitään, mutta olin väärässä. Löysin COSilta -70% mustan puuvillaneulemekon ja Mangosta valkoisen -50% puuvillaneuleen. Rohkeaa siksi, että uskaltauduin ostamaan nämä viime tammikuisessa koossa. Jännää.
Alennusmyyntisaalis kasvoi myös Porvoon reissulla, missä en voinut vastustaa kauniisti laskeutuvaa toppia. Putiikkia pitävä rouva oli sulkemassa liikettä ja alennukset olivat hienot. Plussana vielä Butiken på Landetista löytynyt raidallinen huivi.
On hauska huomata, miten omia vaatteitaan jo kaipaa. Olen kotonani myös tässä pyöreässä olemuksessa ja nautin joka sekunnissa - mutta pakko myöntää, että oman vaatekaapin aarteet houkuttelevat päivä päivältä enemmän. Olen käyttänyt nämä muutamat trikoiset mama-vaatteet lähes puhki, ja odotankin jo, että pääsen käyttämään vanhoja vaatteitani sekä näitä muutamia uusia asuja - ne toimivatkin hyvänä motivaattorina sitten vanhoihin mittoihin pääsemisessä. Eikö?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti