Porvoon pienet tuliaiset

Kerroin, että Porvoon putiikeissa tuli tuhlattua historiallisen vähän rahaa. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä valikoivampi olen. Ostan mieluiten laatua ja oikeasti tarpeellista. Ja jos jokin asia on "ihan kiva", olen mieluummin ilman.

Porvoossa tuohduin, kun kokeilin torilla pellavaista hellehattua ja kuulin, että se on tehty "jossakin idässä". Ymmärrän, että kaukana on halvempaa tuottaa - ja ostan itsekin paljon tuotteita, joita ei valitettavasti ole tehty Suomessa -, mutta tuntuu jotenkin likaiselta myydä vanhan kaupungin torilla massatuontitavaraa. Yök.

Minä ostin kaksi hampputiskirättiä. Ne oli tehty puolen kilometrin päässä ostopaikasta, ne ovat pestäviä, ja mikä parasta, vaikka ne unohtuisivat esille, ne eivät hypi silmille. (vrt. Sini Sieniliinan sateenkaaren värit). Mies osti voiveitsen, jonka on tehnyt porvoolainen mies.