Tajusin joitakin vuosia sitten, että minun vanhempani ovat olleet ympäristönsuojelun edelläkävijöitä. Meillä lajiteltiin biojätteet ennen kuin koko sanaa biojäte oli keksitty. (Lajittelupömpelin nimi oli kauniisti "kompostiämpäri".) Maitotölkit poltettiin saunan kiukaassa, suihkussa ei saanut lotrata, valot sammutettiin huoneesta lähdettäessä ja WC:tä ei tarvinnut vetää jokaisen pikkuhädän jälkeen. On siis sanomattakin selvää, että meillä lajitellaan ja kierrätetään jätteet - ja vaimo kulkee miehen perässä sammuttelemassa valoja.
Ostokäyttäytymiseltäni sijoitun jonnekin välimaastoon. Olisin varmasti kaikkein ekologisin, jos en ostaisi mitään, mutta en edes yritä väittää olevani sellainen. Pyrin kuitenkin a) ostamaan mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita, oli kyse sitten vaatteista, huonekaluista, kengistä tai mistä vaan, b) ostamaan suomalaisia elintarvikkeita ja mahdollisimman paljon luomua, c) käyttämään myös vanhoja, esimerkiksi mummilta perittyjä, vaatteita ja huonekaluja, sekä ostamaan käytettynä ja d) raahaamaan itselle tarpeettomat vaatteet ja tavarat kirpputorille tai UFFille, en roskikseen. Olen myös valmis panostamaan palveluun.
Ostaisin vain Suomessa tehtyjä pellavavaatteita, käsityönä viimeisteltyjä nahkakenkiä ja uudenveroisiksi entisöityjä vanhoja huonekaluja - jos minun ei koskaan tarvitsisi miettiä hintaa. Mielestäni kuitenkin käsityö- ja lähiajatteluakin tärkeämpää on, ettei osta mitään turhaa. On ihan ok ostaa ketjuliikkeestä ajaton vaate, joka on tehty luonnonkuiduista - kunhan se kestää. Pahinta on kertakäyttökulttuuri. Minä en ole esimerkiksi koskaan ymmärtänyt, miksi ensin pitäisi ostaa Ikea-astiasto, jotta voi sitten myöhemmin ostaa Arabiaa. Miksei ostaisi samantien sitä Arabiaa, vaikka pienissä osissa, ja antaa sen kasvattaa arvoaan vuosien käytön myötä? Meillä oltiin ilman olohuoneen valaisinta, kunnes oli varaa ostaa se, jota tiedän katselevani mielelläni vuosikymmeniä.
En ole pyhimys, voi apua, en koskaan väittäisi niin. Minulla on enemmän korkokenkiä kuin tarvitsisin ja ostan pakastemarjoja, vaikka voisin poimia ne itsekin. Pidän kuitenkin tiukasti kiinni siitä, että meille ei tuoda yhtään tavaraa tai vaatekappaletta, jota ei käytetä. Yritän pitää samasta periaatteesta kiinni myös vauvan kanssa. Minusta ei todennäköisesti saa hysteeristä kestovaippojen käyttäjää (vaikka varmasti kokeilen myös niitä!), mutta pyrin siihen, että ostamme mahdollisimman vähän tavaroita, vaatteita ja tarvikkeita uusina.
Minulle tämä tie on oikea ja tuntuu hyvältä.
Ps. Seuraavaksi esittelenkin sitten tämän kesän alennusmyyntilöydöt sekä hääpäivälahjani (= pari kenkiä). Pysyy tämä paasaaminen balanssissa.
(Kuva: Paula Ojansuu)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti