Yövieras

Sulhasta riepotellaan tänä viikonloppuna polttareissa, mutta minullapa on ollut aivan mahtavaa seuraa: Ella, 2 vuotta, roppakaupalla tomeruutta ja intoa, ja paljon sanottavaa. Kaupunkikaksio muuttui hetkessä lapsiperheen kodiksi, kun pehmot ja lelut valtasivat lattiat. Jääkaappiin ostettiin Jacky Makupaloja ja pillimehuja.

Ohjelmaan kuului perjantai-iltana purjeveneiden katselua, saippuakuplien puhaltelua ja riemua leikkipuistossa. Niin, ja maidon ostamista kahvilasta, mikä oli maalaislapselle kovin ihmeellistä. Tänään olikin sitten vuorossa kauan odotettu Lintsi-päivä! Voitte kuvitella, kuinka ihmeellistä pienelle ihmiselle on ensimmäinen huvipuistopäivä, kun ensimmäinen ratikkamatkakin oli jännittävä.

Pienen lapsen riemua ja touhuja on vaikea katsoa liikuttumatta. Kuinka toinen sekoaa, kun näkee ison Nalle Puhin. Kuinka karusellin hevonen on niin ihana, että sille pitää saada antaa pusu. Kuinka hauskaa on pomppia sängyssä vaippasillaan seurana seitsemän kääpiötä. Ja kuinka touhukkaan päivän jälkeen uni vain tulee eikä mikään kuoppa tai pomppu herätä rattaissa uinuvaa touhottajaa.

Ja kun pieni ihminen haluaa ensimmäiseksi aamulla halata, tuntee jonkinlaisen elämäntarkoituksen pistoksen. Täällä ollaan tottakai toteuttamassa itseäkin, mutta ennen kaikkea täällä ollaan muita ihmisiä varten.