Luottomekon tuunausta

Se on jännä juttu. Vaatehuone on täynnä vaatteita - ja nekin niitä tiukan muuttoseulan läpäisseitä suosikkiyksilöitä - mutta silti sitä paniikkiarkiaamuina turvautuu aina niihin samoihin riepuihin. Turvavaatteisiin, kollegani sanoi.

Minun turvavaatteeni on Cosin kaksivärinen villamekko. Se osuu käteen aina silloin, kun ei oikeasti ehdi miettiä. Tiedän, että se näyttää aina tarpeeksi hyvältä. Turvallista, todella.

Välillä turvavaatettakin pitää tuunata. Eilen kiedoin mekon vyöksi vanhasta neuleesta säästetyn vyönauhan. Söpöä - ja ihan toimivaa.