2. syyskuuta 2012

Ne tärkeät

Tänä viikonloppuna on taas koeteltu minun uskoani ihmisiin. Olen joutunut miettimään, mitä todella haluan ja mitä olen valmis sen eteen tekemään - tai ottamaan vastaan. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä karummaksi todellisuus muuttuu. Tässä maailmassa on paljon pahoja, itsekkäitä ihmisiä.

Mutta en halua muuttua kyyniseksi! En halua menettää uskoani ihmisiin ja siihen, että paha saa palkkansa. En suostu alistumaan ja hyväksymään. Haluan pitää kiinni siitä, mikä on minulle tärkeää: ole hyvä muille ihmisille ja itsellesi. Niinpä niinäkin hetkinä, kun tekisi mieli vain kirkua ja pomppia seinille, keskitän ajatukseni johonkin muuhun. Ihmiset, jotka saavat sinut voimaan pahoin, eivät ole yhdenkään ajatuksen arvoisia.

On ihmisiä, jotka tuntevat minut ja jotka haluavat minulle vain hyvää. Niin kuin minä haluan heille. Kun oma sydän on puhdas ja ihmiset ympärillä juuri sellaisia kuin ovat, on hyvä olla. Niillä, jotka tekevät pahaa, on varmasti paha olla - heitä haluaisi ymmärtää. Mutta niistä, jotka tekevät hyvää, ei saisi koskaan päästää irti.

Saimme rakkaalta ystävältä häälahjaksi jotakin listan ulkopuolelta. Ruotsalaisen EmmaKisstinan työn meistä. Siinä me istumme omalla kotisohvalla, meille tärkeiden asioiden keskellä. Kuka näkee näin syvälle minuun? Kuka tuntee niin hyvin, että uskaltaa "poiketa listalta" ja osuu nappiin? Sellainen ihminen, jonka avulla voittaa kaiken, mitä eteen tulee. Puhdas sydän kantaa.


1 kommentti: