Kävimme myös jo perinteeksi muodostuneessa Ylioppilaskunnan laulajien joulukonsertissa Johanneksenkirkossa - joka vuosi yhtä vaikuttavaa. Kynttilät ja moniääninen mieslaulu tuottivat kylmiä väreitä ja muutaman kyyneleenkin. Myös sukulaisia ja ystäviä on ehditty tapaamaan. Glögiä, joulutorttuja ja hyvää seuraa - joulu on ihmisten välinen juhla.
Kotonakin alkaa pikkuhiljaa tuoksua ja näyttää joululta. Vanhat hyasintit on vaihdettu uusiin - valkoisiin - ja toisella ikkunalaudalla kukkii jouluruusu. Myös keittiötekstiilit on vaihdettu jouluisempiin.
Ja sitten olen leiponut viimeisillä voimillani piparkakkuja. Hmmm. Miehen sanoja lainaten, niistä tuli "kotoisen rönsyileviä". Kotoisen rönsyileviä, kuten leipurinsakin. Tänä jouluna kun seesteinen ja rauhallinen Jaana-tonttu on ollut jokseenkin ailahtelevainen niin mieleltään kuin toimiltaankin. Yritys on kuitenkin kova, ja eiköhän tämäkin tonttu saada joulunalusviikon aikana hartaaseen tunnelmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti