Kenkien hoitopäivä

Tänään olen vihdoin saanut aikaiseksi huoltaa kenkäni, mikä on ollut aikomuksena viimeiset kaksi kuukautta, mutta mihin en ole inhottavasta, märästä talvesta johtuen ryhtynyt. Olen kateellisena katsonut vierestä, kuinka mies puunaa ja rapsuttelee omia kenkiään - ja ne ovat aina niin kiiltävät, etten voi ymmärtää! - mutta omiani en tosiaan ole saanut laitettua kuntoon.

Tänään kuitenkin kenkälaumaani liittyi uusi, ihana saapaspari (alennusmyynneistä lahjakortilla, luksusta!) ja samalla kun laitoin ne käyttökuntoon, vanhemmatkin kengät saivat osalta huollosta. Tiedän nimittäin kyllä, että hyvät nahkakengät ovat lähes ikuisia, kun niitä hoitaa hyvin!

Uudet saappaat ovat täydelliset: keskiruskeat, sopivalla korolla, pieniä yksityiskohtia. Klassiset; itse asiassa todella milanolaisen näköiset. En ymmärrä, miksi tällaisia kenkiä on Suomessa niin vähän - tämäkin pari oli viimeinen laatuaan. Kaikenlaisia rönsyileviä kenkiä kyllä löytyy - siis niitä, joissa samaan pakettiin on tungettu napit, vetoketjut, niitit, rusetit ja parhaimmillaan vielä nauhatkin - mutta yksinkertaisen tyylikkäitä kenkiä hankitaan minimaaliset erät. Kauppiaat, herätys! Ihan värisyttää ajatus, että jos olisin asioinut Nilsonilla vasta työpäivän jälkeen enkä lounastauolla, tämä juuri minulle tehty pari olisi saattanut löytää tiensä toisiin jalkoihin.

Tästä eteenpäin tuuleen ja tuiskuun - kengät kelin mukaan ja lämmintä kaulaan! Ehkä sitä luntakin vielä saadaan?