Perintökaappi

Meillä on täällä kotona aikamoinen aarre. Kaapin on tuonut aikoinaan Venäjältä Suomeen nyt 88-vuotiaan mummini eno. Kaappi on palvellut vuosikymmeniä mummilan eteisessä, mutta joulun alla mummi ilmoitti, että se alkaa olla tiellä - ja muisti, että minä olen sitä ihaillut jo pitkään.

Kaappi on täyspuuta, niin sanotusti kunnon tavaraa, ja se on priimakunnossa edelleen. Meillä se toimii liinavaatekaappina. En ostaisi kotiimme tällä hetkellä mitään ruskeaa, mutta tässä vanhassa asussaan kaappi on mielestäni täydellinen mauste muuten kovin valko-harmaa-mustaan kotiimme. Sirot jalat tekevät siitä myös yllättävän kevyen näköisen. Ja rakastan sitä, että huonekalulla on tarina!

Kaappi on vielä hieman epäedullisessa ympäristössä, sillä tuleva vauvan huone toimii tällä hetkellä harrastus-, pyykinkuivatus- ja epämääräisenä varastointihuoneena. Onneksi asiaan tulee pian muutos! Kaapin päällä on kehystetty Circle of Life -laulunsanat Leijonakuninkaasta, kihlajaislahjana saadut kynttilänjalat, veljen joululahjaksi antama kaukomailla käsintehty puinen säästölehmä (!) sekä sitä sun tätä pientä.

Yksi seuraavista sisustusprojekteistani on juuri tämän kyseisen huoneen siistiminen ja laittaminen hyvissä ajoin kuntoon tulevaa pientä asukasta varten. Oih, kaunis tapetti (yhdelle seinälle), valkoiset huonekalut, kevyt kattovalaisin, verhot, kenties räsymatto suloisissa sävyissä... Joko saa aloittaa?