Eilinen oli kaunis, kuulas syyspäivä. Yksi monista tänä vuonna, mutta silti aivan erityinen: hyvä ystäväni meni naimisiin. Tai oikeastaan hän meni miehensä kanssa naimisiin jo aiemmin New Yorkissa, mutta eilen me ystävät saimme juhlia asiaa heidän kanssaan.
Minä olin niin tohkeissani, että unohdin kokonaan kuvata juhlissa! Mikä ihana fiilis viettää aikaa hyvässä seurassa, pikkumustassa ja korkkarit jalassa - ja saada jakaa tärkeän ihmisen tärkeä päivä. (Ja syödä rauhassa ilman keskeytyksiä.)
Oma puheeni meinasi mennä itkuksi, mutta eräs toinen puhuja totesi osuvasti: elämän tarkoitus on muut ihmiset. Ilman muita ei ole mitään.
Ei lisättävää.
Ps. Ehdin saada ihan järkyttävän vaatekriisin viikolla, kun omista mekoista mikään ei mennyt päälle. Onneksi pitkä ja hoikka ystäväni, joka atleettisuutensa vuoksi käyttää paria kokoa isompia vaatteita kuin minä, tarjosi vaatekaappiaan avuksi. Juhlissa on tärkeää että vaate paitsi näyttää hyvältä, myös tuntuu siltä. Puristus ja kiristys on todella out.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti