19. heinäkuuta 2011

Häähuumaa, osa 2: Puku-unelmia

Kävin sunnuntaina vierailulla hyvän ystäväni luona, joka meni naimisiin viime vuonna. Seuraus: sokerihumala ja häähysteria. Olen onnistunut porskuttamaan läpi kesän ajattelematta vuoden päästä koittavaa h-hetkeä (Kerran oikein hämmästyimme sulhasen kanssa, että ai niin, mehän mennään naimisiin!), mutta ystävän kyselyt ja häneltä ylijääneet askartelutarvikkeet veivät ajatukset väistämättä juhliin.

Ja niin, tänään puhutaan hääpuvuista (ja ehkä ihan vähän asusteista). Ei ole varmaan kenellekään minut tuntevalle yllätys, että tämä on yksi parhaimmista paloista koko hääsuunnittelua.

Haluan:
- Yksinkertaisen, kevyen keijumaisen puvun - en massiivista kermakakkua, mutten myöskään suomalaisten suosimaa liian yksinkertaista mallia.
- Valkoisen puvun - en punaisia, mustia tai minkään muunkaan värisiä yksityiskohtia.
- Sirot, kärjestä avonaiset kengät. (Ehkä.)
- Hiuksiini valkoisia kukkia - en huntua.
- Morsiuskimppuni valkoisena. Piste. (Hmh, no, haluan myös kattauksen valkoisena, pöytäkukat valkoisena ja niin edelleen, eli tämä ei liene yllätys.)
- Kauniit ja säihkyvät korvakorut, en muita koruja - pukuni olkoon se koru. (Ja vasemmassa nimettömässä on tietysti timantteja, sehän kuuluu pakettiin.)

Tämä Juhla-asun ikkunassa ollut puku sai pysähtymään kesken lenkin alkukesästä, vaikkei se missään nimessä ole täydellinen. Materiaali näyttää raskaalta ja nilkkojen paljastaminen voisi aiheuttaa asusteellisia ongelmia. Mutta leikkaus on ihana ja jollain tavalla todella ylellinen.



Niina Heralan hääpuku oli mielestäni aivan ihana ja voisin soveltaa mallia itselleni - valkoisena tietysti. Puku on samaan aikaan keijumainen ja naisellinen. Täydellinen!



Myös näissä kahdessa on oikeanlainen tunnelma! (Kuvat: Niinatar)




Suuntaan syksyllä hääpukusovituskierrokselle ihanan innokkaiden kaasojeni kanssa, mutta harkitsen tällä hetkellä vakavasti puvun teettämistä tutulla ompelijalla. Teettämällä saan uniikin, juuri minulle tehdyn puvun - ja lähes puolet halvemmalla kuin suoraan putiikin rekistä. Aika houkuttelevaa!

Tässä vielä muutamat kenkäkaunokaiset. Kengät valitaan tietysti vasta, kun puvun malli ja materiaali on päätetty. (Kuvat: Brandos)





Ja sokerina pohjalla pari ihanaa valkoista morsiuskimppua! Ah, ei tunnu ollenkaan hullummalta olla "Bride To Be"!



2 kommenttia:

  1. Kuulostaa niin sulle ja uskon, että suunnittelu on ihanaa, mutta asun ja asusteiden valinta täydellistä hunajaa :D
    Rattoisia onnen ja suunnittelun hetkiä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! :) Olen vakaasti päättänyt, että kaiken suunnittelun on oltava ihanaa & hunajaa - naimisiin ei kannata mennä, jos siitä ottaa hirveän stressin! (Katsotaan, miten käy...)

    VastaaPoista