Tästähän puhutaan joka puolella ja ilmiö on poikinut niin luomuravintoloita ja -kahviloita kuin maatilatorejakin. Tavallisten supermarkettien luomuosastot ovat paisuneet ja ruokaostosten tekeminen torilla elää nousukautta. Hienoa! Olen itsekin einesten ja epämääräisten elintarvikkeiden vastustaja ja suosin luomua ja lähiruokaa aina kun mahdollista.
Hassua tässä maassa ja etenkin meissä kaupunkilaisissa, jotka siitä luomusta niin hössöttävät (maallahan käytännössä kaikki on luomua eikä siitä tarvitse tehdä numeroa, saati maksaa kovaa hintaa) on se, että vain muutama meistä jaksaa lähteä lähimaastoon hakemaan omin käsin todellista lähiruokaa: marjoja, joita metsät pursuavat.
Mustikoita ei kasva Kaivopuistossa, mutta puolen tunnin matkan päässä odottavat apajat. Omassa perheessäni marjoja on poimittu aina pakastimet pullolleen, ja tapa on tarttunut minuunkin. Tänään poimin ulkosaaristosta mustikoita ja vadelmia. Keskiviikkona piipahdan mufalle poimimaan punaisia viinimarjoja. Ehkä mukaan tarttuu myös muutama raparperi ja karviaismarjoja. Sitten koittaakin omena-aika, ja metsissä puolukat kypsyvät.
Olen moderni kaupunkilainen siinä, että suosin luomua ja lähiruokaa. Mutta vanhanaikainen maalainen minussa käy itse poimimassa osan lähiruoastaan.
Kun Mufan omput kypsyvät, vinkkaa! Täällä oli yks julkinen omenavaras tarjolla keräämään ylimääräistä satoa. :)
VastaaPoista