Ja me ollaan lomalla!

Niin se vaan on, että täällä ollaan virallisesti lomalla. En tiedä, onko pää ehtinyt seurata mukana, mutta kroppa on ainakin ollut niin unessa koko viikonlopun, että uskottava se on.

Ensimmäisen lomaviikonlopun kunniaksi kadottiin mökkisaareen Hauholle. Kännykän akkukin loppui sopivasti eli olen ollut pari päivää kadoksissa maailmalta. Se tekee hyvää. Pyörähdettiin Hauhon vanhalla raitilla, mutta muuten ei tehty oikeastaan mitään. Koirat näyttivät mallia oikeaoppiseen rentoutumiseen!

Nyt ollaan taas kaupungissa ja yritän ohjelmoida itseni maanantaiaamuun, jolloin ei tarvitse herätä kellonsoittoon. Mitähän siitäkin tulee? Aloitan valmistautumisen iltalenkillä koiran kanssa, saunalla sekä katsomalla Les Miserablesin miehen kainalossa - se kuulemma itkettää.

Ps. Pienehkö piikki alhaiseen stressitasoon saatiin, kun erehdyin piipahtamaan kylppäriremonttityömaalla. Olisihan se kai pitänyt tietää, mutta minä vedin totaaliset raivarit siitä, että pölyä on joka paikassa. Parempi kai pysyä poissa kotoa kunnes likaiset työkalut ja sotkut on viety pois rakkaiden taulujen, villamattojen ja vauvan tarvikkeiden lähettyviltä. Se vain on sellainen asia, jota ei kestä.

Eteinen järjestyy!

Ah, mikä ihana päivä maanantai olikaan. Yksi aikakausi uudessa kodissa on päättynyt: eteisen säilytys on vihdoin kunnossa!

Tähän asti on menty tuuletustelineellä ja yhdistelmällä erilaisia kenkätelineitä. Onhan sillä pärjännyt, mutta a) ratkaisu ei ollut kaunis ja b) ilmassa oli aina pientä jännitystä, josko tämä olisi se päivä, kun Max syö ne parin sadan euron nahkakengät. (Luonnollisesti kalleimmat kenkäaarteet on säilytetty vaatehuoneissa, mutta käyttökenkien säilyttäminen muualla kuin eteisessä olisi hieman hassua.)

Nyt eteisessä on Tankin peiliovikaapisto! Se tilattiin Kvikin kautta ja on samaa sarjaa, kuin keittiön siivouskaappi. Peiliovien takana on säilytystilaa lattiasta kattoon ja se imaisee sisäänsä niin ulkotakit ja -kengät kuin erilaiset harrastustamineet sekä koiran varusteet. Vetokorit, vaatetanko ja hyllyt pitävät tavarat järjestyksessä, mutta mikä parasta, myös pieni kaaos sallitaan pakon tullen - siellä ovien takana!

Tarkoitus oli tilata seinästä seinään ulottuva säilytyskokonaisuus, mutta koska valokatkaisijat ja vanhan ajan sulakekeskus estivät tämän ajatuksen, jätimme ulko-oven pieleen käytännöllisen nurkkauksen. Siellä on naulakko koiran hihnalle (heti oven vieressä!) ja vaikkapa sateenvarjoille. Näin liukuovien taakse ei tarvitse tunkea mitään märkää ja haisevaa.

Ei liene yllätys, että tämä epäjärjestyksestä sekoava rouva on erittäin onnellinen tästä uudesta tilanteesta. Nyt eteisen pintamateriaalit pääsevät oikeuksiinsa: joulun remontissa valitut tumman harmaat lattialaatat,  harmaat seinät, sekä valkoiseksi maalatut ovet ja patteri.

Juhannusrentoilua

Viimeistä työviikkoa ennen pitkää lomaa viedään. Vaikka en koe stressaavani tilanteesta, unet ovat jääneet vähälle. Alitajunta kaiketi työstää sitä faktaa, että hetkeksi aikaa elämästä otetaan pois yksi iso palanen (työ) ja annetaan tilalle jotakin vielä suurempaa.

Iltaisin, kun jalat on helteestä turvoksissa (uusilla kiilakoroilla on tietysti pakko tepsutella säästä piittaamatta), pää pökerryksissä ja miljoona asiaa mielessä, rauhoittelen itseäni katsomalla juhannusviikonlopun kuvia. Kyllä ihmiselle tekee hyvää välillä vain olla ja antaa hetken viedä! Makoilla laiturilla hyvän kirjan kanssa, koira kylkeen liimautuneena. Grillata taivaallisia herkkuja (tai antaa miehen grillata ja keskittyä itse nauttimiseen). Saunoa ja kastautua kiljahtaen kylmään meriveteen. Ja nukkua juuri silloin kuin huvittaa.

Kesäpaketissa kengät

Ostin itselleni kesälahjan viime viikolla. Perustelin sen sillä, että olen viime aikoina panostanut lähinnä kotiin ja tulevaan lapseen, en itseeni (vaikka jokainenhan sen tajuaa, että kotiin panostaminen on myös itsensä hellimistä).

No, Zion alennusmyynti se taas laukausi kenkäostokset. Ilmeisesti kaupasta on tullut "Jaanan virallinen kenkäkauppa", sillä en muista, koska olisin tehnyt kenkäostoksia muualta - ulkomaanreissuja lukuunottamatta. Mikäpä siinä, laadukas ja hyvännäköinen valikoima.

Kiilakorkokenkiä olen tänäkin kesänä kaivannut, mutta niitä tuntuu olevan tosi huonosti. Ilmeisesti tänä kesänä on muodikkaampaa sipsutella kapeilla koroilla. Minä taas en nyt voisi kuvitellakaan keikkuvani koroilla, vaan ballerinat ovat saaneet kovaa kyytiä - siispä kiilakorot ovat tervetullut ryhdistys kenkäosastoon. Kaapista puuttuivat nimenomaan siistimmät, avokasmaisemmat kiilakorot - kankaisia sandaalimalleja minulla on kahdet.

No mitäpä sanotte näistä Wonderseista? Uuuh, sanon minä. Ihana väri, kaunis ajaton malli sekä pehmeä mukavuus. Ihan kiva ominaisuusyhdistelmä tällaiselle mahakkaalle!

Ps. Maxin mielestä mamman istun-lattialla-ja-kuvaan-kenkiä-blogiin -toiminta oli aivan typerää. Kuvissa olisi hänen mielestään pitänyt ehdottomasti olla enemmän karvoja!

Liisa ihmemaassa -kakku

Juhannus on vietetty - muun muassa herkutellen! Minä leivoin juhannuspöytään Glorian Ruoka & Viini -lehden ohjeella Kuuden kerroksen vadelmakakun. Meillä siitä tosin tuli "vain" viiden kerroksen kakku ja nimesin sen uudestaan Liisa ihmemaassa -kakuksi, koska kaikessa epäsymmetrisyydessään ja suloisuudessaan kakussa oli satumaisen fiilis.

Niin, paljon tummaa suklaata, kermaa, voita, sokeria ja tuoreita vadelmia. Kostutukseen tilkka rommia.  Taivaallisen hyvää! (Naputtelisin ohjeen tänne, mutta se on niin kovin pitkä!) Ja vaikka tekovaiheita on monta eikä kakun pyöräyttäminen käy tunnissa, ohje on silti helppo eikä aineiden kanssa tarvitse kikkailla. Suosittelen!

Söpöt hillopurkit

Sitä saa loppujen lopuksi iloa niin pienistä asioista. Niin kuin vaikka kauniista hillopurkista. Hietaniemen vanhasta kauppahallista ostettu limehillo on niin suloinen, mökkinaapurin itse tekemästä greippihyytelöstä puhumattakaan.

Haaveilen kovasti itse tekemisestä. Että poimisin kesällä pakastimen täyteen marjoja ja tekisin niistä ihania hilloja. Sitten availisin mitä suloisempia purnukoita keskellä pimeää talvea ja voisin sanoa, että ihan on itse tehty! (Näin on meillä ollut perheessä aina, mutta minulla ei ole koskaan ollut aikaa tai sitten "pakastin on ollut liian pieni".) Saa nähdä, mihin voimat ja taidot riittävät!

Mitähän sitä kannattaisi säilöä ja millä tavalla?

Ei ole kiire minnekään

Jokseenkin omituinen fiilis. Kahdeksan työpäivää jäljellä. Sen jälkeen olen kesä- ja äitiyslomalla eli vapaalla pitkään. Kukaan ei tiedä, koska meidän vauva lopulta maailmaan putkahtaa, mutta jos kaikki menee hyvin, ehdin lomailla keskivertoperuskoululaisen verran. Huh - vaikea käsittää.

Tiedossa on myös minulle epätyypillistä aikatauluttomuutta ja suunnittelemattomuutta; ei yhtään ulkomaanmatkaa - mikä on vähintäänkin omituista - vaan lukemattoman tuntuinen jono päiviä, joihin voin herätä avoimin mielin, vailla suunnitelmia.

Päiväunia, hyviä kirjoja, sisustuslehtiä, kodin projekteja, mökkeilyä, grillaamista. Lämpimien iltojen lenkkejä koiran kanssa. Jäätelöä, ystäviä, kirpputoripäiviä. Ehkä piipahdus Hankoon tai Porvooseen. Lisää päiväunia ja hyviä kirjoja.

Toissa viikonloppuna päästiin jo aika hyvin tunnelmaan!

Laattaostoksilla

Eilisen päivän ohjelmassa oli kylpyhuoneremonttikierros kaupoissa. Remontti alkaa kahden viikon päästä, joten oli korkea aika käydä valitsemassa materiaalit. Värimaailma oli selvä: seiniin kiiltävää valkoista, lattiaan tummaa harmaata tai mustaa. Remonttifirmalla on sopimus RTV:n kanssa, joten suuntasimme K-raudan sijaan sinne.

Valinta oli lopulta tosi helppo. Seiniin löytyi suurikokoinen valkoinen kiiltävä laatta (tasapainottaa pientä kylppäriä paremmin kuin pikkuruinen) ja lattiaan musta, hieman rosopintainen 10x10cm -laatta. Simppeliä, mutta minun silmääni toimivaa ja tyylikästä - ja jatkaa kodin muuta linjaa ja värimaailmaa hienosti.

Vaan olisipa materiaaliviidakko siinä! Laattojen lisäksiksi koeistuimme (!) wc-pönttöjä (Svedbergsin malli sopi meille parhaiten), valitsimme kalusteita (Ikean valkoinen Godmorgon piti pintansa ja sitä siis tulee), vertailimme hanoja (Ikean hanat ei kelpaa, suosikkina Oras Cubista), mittailimme suihkuseiniä (ja olisiko se kirkasta vai maitolasia) ja vielä pitäisi pyyhekoukut ja muut "asusteet" valita! Minä kyllä nautin suunnittelusta, mutta miehellä taisi mennä hermot... hih.

Suurin työ on nyt kuitenkin tehty, budjetit lyöty lukkoon ja materiaalit tilauksessa. Kuvailin aamukahvin lomassa mallilaattoja ja vaikka kuvissa valo ei tottele ihan samalla tavalla kuin luonnossa, hyvältä näyttää. Nyt vain odotellaan remonttiryhmän iskua!

Ps. Tein pienehkön linjamuutoksen vauvanhuoneen sisustukseen ja Talot-tapetin sijaan seinälle onkin tulossa raitaa... Siitä myöhemmin!

Unelmista

Tänään oli jännittävä päivä. Olin lupautunut laulamaan laulustudion kevätkonsertissa. Siis laulamaan julkisesti (selvin päin) ensimmäistä kertaa sitten ala-asteen. Minähän päätin viime keväänä toteuttaa pitkäaikaisen unelmani ja mennä laulutunneille.

Tilaisuutta juhlistaakseni ostin tietysti uuden "kevätjuhlamekon" - H&M:n mama-mallistosta - ja kiharsin tukan. Se jotenkin tuntui oikealta.

Konsertin jälkeen olo oli aika euforinen - vähän kuin silloin kouluaikoina, kun oli keikkunut lavalla milloin laulaen, milloin tanssien. Koskaan ei siis ole liian myöhäistä uskaltaa toteuttaa unelmia!