Sunnuntaina ei ole pakko tehdä mitään. Saa nukkua pitkään ja lukea koko aamupäivän peiton alla naistenlehtiä. Sängyn saa jättää petaamatta pitkälle iltapäivään - tai vaikka koko päiväksi, jos omatunto sallii. (Minun omatuntoni vaatii tässä asiassa vielä harjoitusta.) Aamiaiseen panostetaan ja sitä nautitaan pitkään. Hyvästi arkiset myslit ja marjat; Sunnuntaisin syödään itse leivottua leipää, paistettuja kananmunia, tyrnihilloa ja raikasta verigreippiä. Ja tietysti hyvää kahvia.
 |
| Ihana, petaamaton sänky. |
Sunnuntaina ei ole pakko tehdä kotitöitä, ja jos on, ne tehdään stressaamatta. Silitettävien vaatteiden vuori katoaa sujuvasti, kun samalla kuuntelee hyvää musiikkia ja ottaa rennosti. Imurikin toimii laulaen.
Sunnuntaina käydään tietysti myös Sunnuntaikävelyllä. Merenrannassa aurinko paistaa - koska on Sunnuntai. Kaivopuiston ranta on täynnä hymyileviä Sunnuntaikävelijöitä, ja askel on kevyt. Koiratkin nauravat.
Sunnuntai-iltana vietetään sitä "tylsää kotielämää", jota ei koskaan muuten ehdi viettää: Linnoittaudutaan sohvalle ja herkutellaan suklaalla, luetaan jotakin tyhjänpäiväistä tai katsotaan leffoja. Luksusta! Ja koska koko Sunnuntai on kerätty voimia ja fiilistelty, seuraavana päivänä koittava maanantai ei ahdista.
Iloinen arki, suloinen Sunnuntai.
Ps. Sain kauan sitten mummiltani käskyn: Osta itsellesi joka perjantai kukkia - tai huolehdi, että joku muu ostaa. Kauniit kukat kruunaavat suloisen Sunnuntain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti